Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Haitallisten aineiden esiintyminen jätevesissä ja riskit ympäristölle

Kotitalouksista, teollisuudesta ja hulevesien mukana jätevedenpuhdistamoille päätyy erilaisia aineita, jotka voivat ympäristöön päästessään olla riski eliöiden hyvinvoinnille. Tällaisia aineita kutsutaan haitallisiksi tai vaarallisiksi aineiksi. Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla -hankkeessa tutkittiin sellaisia lainsäädännöllisissä valmistelutöissä esiinnousseita aineita, joita mahdollisesti ehdotetaan esimerkiksi EU:n prioriteettiainelistalle. (Täältä löydät tiedotteen myös ruotsiksi.)

11.5.2021

Prioriteettiaineilla tarkoitetaan EU-tasolla vaarallisiksi tai haitallisiksi todettuja aineita, joita saattaa päästä mm. yhdyskuntien jätevesien mukana vesistöihin. Lainsäädännön tavoitteena on haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen ja vaarallisten aineiden päästöjen lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Hankkeen toteutuksessa oli mukana 15 suomalaista vesihuoltolaitosta. Hanketta koordinoi Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja sen toteutti Laki ja Vesi Oy.

Suurin osa tutkituista haitta-aineista poistuu jätevedenpuhdistuksessa

Hankkeessa tutkitut aineet luokiteltiin käyttötarkoituksen ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan mm. lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin, alkuaineisiin ja muihin aineisiin. Aineiden pitoisuuksia mitattiin 18 jätevedenpuhdistamon tulevista ja käsitellyistä jätevesistä. ”Mittaukset osoittivat, että suurin osa tutkituista haitallisista aineista poistui jätevedenpuhdistuksessa siinä määrin, että niiden aiheuttama riski käsiteltyjä jätevesiä vastaanottavien vesistöjen eliöille oli vähäinen” kiteyttää TkT Niina Vieno hankkeen toteuttaneesta Laki ja Vesi Oy:stä. Mallinnuksella todettiin, että osa aineista hajoaa puhdistamolla biologisesti ja useat aineet todennäköisesti sitoutuvat puhdistamolla syntyvään lietteeseen. Tutkituista aineista vesistöjen kannalta haitallisimmiksi Suomessa tunnistettiin venlafaksiini (masennuslääke), diklofenaakki (tulehduskipulääke), 17-alfa-etinyyliestradioli (synteettinen hormoniyhdiste) ja sinkki. Sinkkiä käytetään monenlaisessa teollisuudessa, mutta sitä esiintyy myös kuluttajatuotteissa kuten kosmetiikassa ja ravintolisissä. Joidenkin aineiden analyysien määritysrajat olivat liian korkeita, jotta aineiden aiheuttama riski ympäristössä olisi voitu sulkea pois. Analyysimenetelmiä tulee siis edelleen kehittää.

Vaikutukset kuluttajille, yrityksille ja kunnille

Toimenpiteitä haitallisten aineiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi tulee tehdä useilla eri sektoreilla. Kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset kasvattavat teollisuuden ja kaupunkien investointitarvetta jätevesien ja hulevesien käsittelyyn. Asialla saattaa olla vaikutuksia myös veden kuluttajahintaan. On syytä korostaa, että kotoisesta viemäristä vedet kulkevat vesihuoltolaitoksen viemäriin, puhdistamolle ja edelleen vesistöön. Kiinnittämällä huomiota kulutustottumuksiinsa, jokainen voi omilla valinnoillaan vähentää haitallisten aineiden määrää jätevedessä. Keinoja ovat mm. ympäristöystävällisten eli ympäristömerkittyjen kodin kemikaalien ja kosmetiikan käyttö ja esim. pyykin ja astioiden pesuaineiden oikein annostelu. Tärkeää on myös toimittaa lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 154 250 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Suomessa on tavoitteena saavuttaa vesipuitedirektiivin mukainen hyvä kemiallinen tila pinta- ja pohjavesissä sekä meristrategiadirektiivin mukainen meriympäristön hyvä tila. Kemialliseen tilan luokitukseen vaikuttavat EU:n prioriteettiaineiden pitoisuudet ympäristössä. Hyvä tila saavutetaan, kun kaikkien prioriteettiaineiden pitoisuudet ovat alle niille lainsäädännössä asetettujen ympäristölaatunormien. Jos hankkeessa tutkittuja aineita asetetaan tulevaisuudessa prioriteettiaineiksi, vaikuttavat niiden pitoisuudet myös vesistöjen kemiallisen tilan luokitukseen.

Tiedote ruotsiksi: Förekomsten av skadliga ämnen samt risker för miljön  (linkki Word-tiedostoon)

Julkaisut

Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa ilmestyi kaksi Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla julkaisua:

  • Julkaisu nro 69 on maksuton pdf-versio, jonka löydät verkkokaupastamme. Maksuttomasta versiosta puuttuu liitteet 13 ja 14, joissa on puhdistamokohtaisia mittaustuloksia.
  • Julkaisu nro 70 on maksullinen pdf-versio, jonka voit ostaa ja ladata verkkokaupasta. Maksullisessa versiossa on kaksi liitettä (liitteet 13 ja 14), joissa on puhdistamokohtaisia mittaustuloksia. Maksullisen julkaisun hinta on 55 euroa sis. alv (VVY:n jäsenille hinta on 35 euroa sis. alv).  .

 

Lisätietoja

  • Hankkeen toteuttaja: TkT, vesiasiantuntija Niina Vieno, Laki ja Vesi Oy, p.  050 544 8431, niina.vieno(a)lakijavesi.fi
  • Hankkeen koordinointi: Vesihuoltoinsinööri Paula Lindell, Vesilaitosyhdistys p. (09) 8689 0121, paula.lindell(a)vvy.fi
  • Lisätietoja Vesiensuojelun tehostamisohjelma: Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, ympäristöministeriö, p. 0295 250 340, etunimi.sukunimi(a)ym.fi Vesiensuojelun tehostamisohjelma ministeriön sivuilla: https://www.ym.fi/vedenvuoro  

 

Kuvamateriaalia median käyttöön hankkeesta tiedotettaessa

Kuva 1 (alla)

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo, esiselkeytysallas.
Kuvan yhteydessä tulee mainita Kuva: Jyväskylän Seudun Puhdistamo J. Wihinen

Linkki jpg-kuvaan.

 

 

Kuva 2 (alla)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Viikinmäki ilmastusallas 
Kuvan yhteydessä tulee mainita Kuva: HSY

Linkki jpg-kuvaan

 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

vesihuolto laajasti viestintä

2G-verkkojen sulkeminen - varauduthan ajoissa

13.3.2026
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on koonnut sidosryhmilleen ajankohtaista tietoa 2G-verkkojen sulkemisesta ja sen vaikutuksista. Asiantuntijat ovat tiivistäneet, mitä muutos käytännössä tarkoittaa – ja miksi siihen kannattaa varautua ajoissa. Lue , mitä jokaisen organisaation on hyvä tietää tulevista vaiheista.
viestintä

Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa

12.3.2026
Kansainvälistä Maailman vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta teemalla ”Water and gender” (vesi ja sukupuoli). Vaikka Suomessa veden saatavuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat huomattavasti paremmalla tasolla kuin monissa maissa, voimme silti edistää kampanjan sanomaa.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 11.3.

11.3.2026
Tutustu uusimmassa uutiskirjeessämme turvallisemman tapahtuman periaatteisiin. Esittelemme myös yhdistyksen ansiomerkit, joilla voidaan huomioida alan pitkäjänteistä työtä tekeviä henkilöitä. Varsinaisille jäsenille suunnatun Omaisuudenhallintaverkoston vuoden teemana ovat lakisääteisen omaisuudenhallintasuunnitelman osa-alueet. Yhdistyksen Viestintäverkosto tarjoaa puolestaan tukea, sparrausta ja toimivia käytäntöjä vesihuoltolaitosten viestintään. Uutiskirjeessä on mukana myös kaksi tuoretta lausuntoa: lausunto ehdotuksesta uudeksi valmiuslaiksi ja lausunto maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintiedoista.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n vuosikokous 2026

11.3.2026
Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n vuosikokous 2026 järjestetään torstaina 23.4. klo 13. Kokouspaikkana Scandic Grand Central Helsinki, Vilhonkatu 13, 00100 Helsinki.
lainsäädäntö

Vesilaitosyhdistyksen lausunto maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintiedoista

10.3.2026
Vesilaitosyhdistys on antanut lausunnon valmisteilla olevasta verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevasta lakiesityksestä. Vesilaitosyhdistys katsoo, että hallituksen esitystä olisi tullut valmistella tiiviimmässä vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. Yhdistyksen mukaan esitystä tulisi jatkovalmistelussa arvioida uudelleen erityisesti hajautetun, ns. Ruotsin mallin pohjalta, joka turvaa vesihuollon kriittisen infrastruktuurin riskiperusteisesti ja tukee kaivuvahinkojen ehkäisyä. Lausunnossa korostetaan, että vesihuolto on kriittistä infrastruktuuria ja sen tietojen on pysyttävä hajautetusti, ei keskitettynä. Vesilaitosyhdistys pitää esitettyä mallia kustannuksiltaan raskaana ja hyödyiltään rajallisena, ja esittää useita muutoksia, jotka vahvistavat turvallisuutta ja oikeudenmukaista kustannusten jakoa.
jäsenyys, yhdistystoiminta vesihuolto laajasti

Tule mukaan vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaverkostoon

10.3.2026
Vesilaitosyhdistyksen omaisuudenhallintaverkosto tarjoaa vesihuoltolaitoksille paikan jakaa kokemuksia, kysyä neuvoja ja kehittää omaisuudenhallinnan käytäntöjä yhdessä. Nyt on erinomainen hetki liittyä mukaan, sillä verkostolla on läsnätapaaminen 7.5. Hämeenlinnassa. Vuoden aikana syvennytään erityisesti lakisääteisen omaisuudenhallintasuunnitelman eri osa-alueisiin.