Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Haitallisten aineiden esiintyminen jätevesissä ja riskit ympäristölle

Kotitalouksista, teollisuudesta ja hulevesien mukana jätevedenpuhdistamoille päätyy erilaisia aineita, jotka voivat ympäristöön päästessään olla riski eliöiden hyvinvoinnille. Tällaisia aineita kutsutaan haitallisiksi tai vaarallisiksi aineiksi. Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla -hankkeessa tutkittiin sellaisia lainsäädännöllisissä valmistelutöissä esiinnousseita aineita, joita mahdollisesti ehdotetaan esimerkiksi EU:n prioriteettiainelistalle. (Täältä löydät tiedotteen myös ruotsiksi.)

11.5.2021

Prioriteettiaineilla tarkoitetaan EU-tasolla vaarallisiksi tai haitallisiksi todettuja aineita, joita saattaa päästä mm. yhdyskuntien jätevesien mukana vesistöihin. Lainsäädännön tavoitteena on haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen ja vaarallisten aineiden päästöjen lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Hankkeen toteutuksessa oli mukana 15 suomalaista vesihuoltolaitosta. Hanketta koordinoi Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja sen toteutti Laki ja Vesi Oy.

Suurin osa tutkituista haitta-aineista poistuu jätevedenpuhdistuksessa

Hankkeessa tutkitut aineet luokiteltiin käyttötarkoituksen ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan mm. lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin, alkuaineisiin ja muihin aineisiin. Aineiden pitoisuuksia mitattiin 18 jätevedenpuhdistamon tulevista ja käsitellyistä jätevesistä. ”Mittaukset osoittivat, että suurin osa tutkituista haitallisista aineista poistui jätevedenpuhdistuksessa siinä määrin, että niiden aiheuttama riski käsiteltyjä jätevesiä vastaanottavien vesistöjen eliöille oli vähäinen” kiteyttää TkT Niina Vieno hankkeen toteuttaneesta Laki ja Vesi Oy:stä. Mallinnuksella todettiin, että osa aineista hajoaa puhdistamolla biologisesti ja useat aineet todennäköisesti sitoutuvat puhdistamolla syntyvään lietteeseen. Tutkituista aineista vesistöjen kannalta haitallisimmiksi Suomessa tunnistettiin venlafaksiini (masennuslääke), diklofenaakki (tulehduskipulääke), 17-alfa-etinyyliestradioli (synteettinen hormoniyhdiste) ja sinkki. Sinkkiä käytetään monenlaisessa teollisuudessa, mutta sitä esiintyy myös kuluttajatuotteissa kuten kosmetiikassa ja ravintolisissä. Joidenkin aineiden analyysien määritysrajat olivat liian korkeita, jotta aineiden aiheuttama riski ympäristössä olisi voitu sulkea pois. Analyysimenetelmiä tulee siis edelleen kehittää.

Vaikutukset kuluttajille, yrityksille ja kunnille

Toimenpiteitä haitallisten aineiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi tulee tehdä useilla eri sektoreilla. Kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset kasvattavat teollisuuden ja kaupunkien investointitarvetta jätevesien ja hulevesien käsittelyyn. Asialla saattaa olla vaikutuksia myös veden kuluttajahintaan. On syytä korostaa, että kotoisesta viemäristä vedet kulkevat vesihuoltolaitoksen viemäriin, puhdistamolle ja edelleen vesistöön. Kiinnittämällä huomiota kulutustottumuksiinsa, jokainen voi omilla valinnoillaan vähentää haitallisten aineiden määrää jätevedessä. Keinoja ovat mm. ympäristöystävällisten eli ympäristömerkittyjen kodin kemikaalien ja kosmetiikan käyttö ja esim. pyykin ja astioiden pesuaineiden oikein annostelu. Tärkeää on myös toimittaa lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 154 250 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Suomessa on tavoitteena saavuttaa vesipuitedirektiivin mukainen hyvä kemiallinen tila pinta- ja pohjavesissä sekä meristrategiadirektiivin mukainen meriympäristön hyvä tila. Kemialliseen tilan luokitukseen vaikuttavat EU:n prioriteettiaineiden pitoisuudet ympäristössä. Hyvä tila saavutetaan, kun kaikkien prioriteettiaineiden pitoisuudet ovat alle niille lainsäädännössä asetettujen ympäristölaatunormien. Jos hankkeessa tutkittuja aineita asetetaan tulevaisuudessa prioriteettiaineiksi, vaikuttavat niiden pitoisuudet myös vesistöjen kemiallisen tilan luokitukseen.

Tiedote ruotsiksi: Förekomsten av skadliga ämnen samt risker för miljön  (linkki Word-tiedostoon)

Julkaisut

Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa ilmestyi kaksi Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla julkaisua:

  • Julkaisu nro 69 on maksuton pdf-versio, jonka löydät verkkokaupastamme. Maksuttomasta versiosta puuttuu liitteet 13 ja 14, joissa on puhdistamokohtaisia mittaustuloksia.
  • Julkaisu nro 70 on maksullinen pdf-versio, jonka voit ostaa ja ladata verkkokaupasta. Maksullisessa versiossa on kaksi liitettä (liitteet 13 ja 14), joissa on puhdistamokohtaisia mittaustuloksia. Maksullisen julkaisun hinta on 55 euroa sis. alv (VVY:n jäsenille hinta on 35 euroa sis. alv).  .

 

Lisätietoja

  • Hankkeen toteuttaja: TkT, vesiasiantuntija Niina Vieno, Laki ja Vesi Oy, p.  050 544 8431, niina.vieno(a)lakijavesi.fi
  • Hankkeen koordinointi: Vesihuoltoinsinööri Paula Lindell, Vesilaitosyhdistys p. (09) 8689 0121, paula.lindell(a)vvy.fi
  • Lisätietoja Vesiensuojelun tehostamisohjelma: Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, ympäristöministeriö, p. 0295 250 340, etunimi.sukunimi(a)ym.fi Vesiensuojelun tehostamisohjelma ministeriön sivuilla: https://www.ym.fi/vedenvuoro  

 

Kuvamateriaalia median käyttöön hankkeesta tiedotettaessa

Kuva 1 (alla)

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo, esiselkeytysallas.
Kuvan yhteydessä tulee mainita Kuva: Jyväskylän Seudun Puhdistamo J. Wihinen

Linkki jpg-kuvaan.

 

 

Kuva 2 (alla)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Viikinmäki ilmastusallas 
Kuvan yhteydessä tulee mainita Kuva: HSY

Linkki jpg-kuvaan

 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous jäsenten uutisia

Hiilijalanjälkilaskenta seuraa päästöjen kehitystä Tampereen Vedessä

11.6.2026
Tampereen Vedessä on laskettu hiilijalanjälkeä vuodesta 2020 alkaen. Laskenta on keskeinen työkalu päästöjen kehityksen seurannassa, ja sen tuloksia hyödynnetään hiilitiekartan toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Tässä kirjoituksessa kehitysinsinöörit avaavat, miten laskentaa käytännössä toteutetaan ja hyödynnetään.
osaaminen vesihuolto laajasti

Ympäristöalan ammattitutkinnot uudistuvat

10.6.2026
Opetushallitus on käynnistänyt ympäristöalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamisen. Nyt on oikea hetki vaikuttaa ja varmistaa, että tutkinnot vastaavat jatkossakin vesihuoltoalan tarpeisiin.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 10.6.

10.6.2026
Uutiskirjeessä nostamme esiin ajankohtaisen lainsäädäntöasian: maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevan lain valmistelun keskeyttämisen. Esittelemme myös kaksi päivitettyä julkaisua vesihuoltolaitosten työn tueksi 1) Hyvän vesihuollon kriteerit sekä 2) Viemäreiden kunnon tutkiminen – visuaaliset tutkimusmenetelmät. Lisäksi mukana on katsaus alan ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vesihuoltoa ja yhteiskunnan toimintavarmuutta käsittelevä Kauppalehden kampanjaliite sekä Oulun Veden kuulumisia Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen.
talousvesi

Kupariputkien pistekorroosio - tapaustutkimus

10.6.2026
Kiinteistöjen kupariputkien pistekorroosio on yleistynyt 1990‑luvun lopulta lähtien, mutta ilmiölle ei ole löytynyt selkeää yhteyttä talousveden laatuun, vedenkäsittelyyn tai verkostoon. Tutkimushankkeen tulokset viittaavat siihen, että keskeinen vaikutustekijä voi liittyä kupariputkien sisäpinnan käsittelyn muutoksiin: karhennetuille pinnoille voi jäädä partikkeleita, jotka edistävät pistesyöpymää.
talousvesi varautuminen viestintä

Vesihuolto ja yhteiskunnan toimintavarmuus esillä Kauppalehden kampanjaliitteessä

9.6.2026
Vesihuollon rooli yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaajana on esillä Mediaplanetin kampanjaliitteessä, joka julkaistiin 9.6. Mukana mm. Reetta Stjerna, Vesilaitosyhdistys; Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö; Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus sekä Hanna Hautamäki, KVVY Tutkimus Oy.
hallinto ja talous julkaisut

Uusi päivitetty painos: Hyvän vesihuollon kriteerit – julkaistu!

5.6.2026
Julkaisimme päivitetyn version Hyvän vesihuollon kriteerit -julkaisusta sekä sitä täydentävän Excel-työkalun, joka tekee kriteeristön hyödyntämisestä aiempaa helpompaa ja nopeampaa.