Energiatehokas aktiivilieteprosessi
2.5.2018
Aktiivilieteprosessin energiankulutusta voi tehostaa oikealla laitemitoituksella ja valinnalla sekä prosessinohjauksella. Tutustu aiheeseen Motivan tuottamsta aineistosta: Energiatehokas aktiivilieteprosessi.
Aktiivilieteprosessin suurin energiankuluttaja on ilmastus, jonka toimintaa ja optimointia on sen merkittävyyden vuoksi käsitelty erillisessä Energiatehokas ilmastus -kortissa.
Pumppaus
Jätevedenpuhdistamon pumppaukset muodostavat noin 5-15 % laitoksen energiankulutuksesta. Suurin energiankuluttaja on tulopumppaus. Myös tätä on käsitelty laajemmin omassa kortissa.
Aktiivilieteprosessin pumppauksia ovat:
- lietteen pumppaus jälkiselkeytyksestä takaisin ilmastusaltaaseen
- poistolietteen pumppaus
- nitraattikierron pumppaus.
Aktiivilieteprosessin pumppauksista palautuslietepumppaus kuluttaa eniten energiaa. Nitraattikiertopumppaus kuluttaa yleensä vähemmän energiaa kuin palautuspumppaus, koska nostokorkeus on pienempi.
Motiva tuottamasta aineistosta selviää myös esim.
- pumppauksen energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
- prosessin ohjauksen mahdollisuudet
Motiva on julkaissut käytännönläheisiä ohjeita vesihuoltolaitoksen energiatehokkuutta edistävistä toimista ja ratkaisuista osana "Energiatehokas vesihuoltolaitos" -hanketta (2016-2018). Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Energiavirasto sekä hankkeeseen osallistuneet laite-, palvelu- ja järjestelmätoimittajat.
www.motiva.fi/vesihuoltolaitos
Lisää aiheesta
Lausunto työryhmän mietinnöstä: Väliaikainen poikkeaminen vesivoimalaitoksen lupamääräyksistä sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi
Lausunnossaan Vesilaitosyhdistys pitää sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamista tärkeänä, mutta korostaa, että menettelyn tulee olla aidosti viimesijainen eikä se saa vaarantaa vesihuollon toimintaedellytyksiä. Yhdistys nostaa esiin erityisesti vaikutukset raakaveden saatavuuteen ja laatuun, vedenkäsittelyprosesseihin sekä vesihuollon varautumiseen. Lisäksi lausunnossa painotetaan vesihuollon asiantuntemuksen huomioimista menettelyssä, toimivaa tiedonkulkua sekä vesihuollolle aiheutuvien kustannusten tunnistamista ja korvattavuutta.