Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Jätevesi ja lietteet

Toimivassa vesihuoltopalvelussa jätevesien käsittelyn ja johtamisen ratkaisut ovat ympäristön kannalta kestäviä ja niitä kehitetään ympäristövaatimuksia vastaavasti myös ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon ottaen.
Kuva: Vesilaitosyhdistys

Taajamissa jätevedet kootaan vesihuoltolaitoksen viemäreihin johdettaviksi edelleen käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamoille. Suomessa on noin 350 ympäristöluvanvaraista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoa (asukasvastineluku >100).

Useimmilla puhdistamoilla Suomessa on käytössä mekaanis-biologis-kemiallinen prosessi. Puhdistamolla kiinteässä muodossa olevat aineet erotellaan mekaanisesti, fosfori saostetaan kemiallisesti ja orgaaninen aines sekä typpi poistetaan biologisesti.

Vuonna 2015 yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot poistivat fosforikuormituksesta 96 % ja typpikuormituksesta 61 %. Vesistöihin kohdistuvasta ravinnekuormituksesta noin 4 % fosforista ja 15 % typestä on peräisin yhdyskuntien jätevesistä.

Puhdistamotoiminnan sivutuotteena muodostuu ravinteita ja orgaanista ainetta sisältävää puhdistamolietettä noin 900.000 tonnia vuodessa. Noin 70 % puhdistamolietteestä mädätetään. Puhdistamolietteistä valmistetaan käsittelemällä lannoitevalmisteita, joita voidaan hyödyntää maataloudessa ja viherrakentamisessa. Vuonna 2016 lietteen maatalouskäyttö oli noin 40 % ja noin 50 % lietteestä hyödynnettiin viherrakentamisessa. Maisemoinnin ja varastoinnin osuudet olivat alle 10 %. Ks.Puhdistamomullan käyttäminen on tärkeä osa kiertotaloutta.

Vesilaitosyhdistyksen viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Aihepiirin uutisia Vesilaitosyhdistyksen kotisivuilla löydät avainsanoilla: jätevesi, liete,hulevesi

Lisätietoja jäsenille

Vesilaitosyhdistyksen asiantuntijapalvelut jätevesiin, lietteeseen, hulevesiin, kiertotalouteen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa: vesiasiain päällikkö Paula Lindell, paula.lindell(a)vvy.fi
Kuva: Vesilaitosyhdistys

Tutustu aihepiirin julkaisuihimme

Jätevedet ja lietteet

Jätevedenpuhdistuksen suorien N2O ja CH4-päästöjen laskentatyökalu

Maksuton
Suorien N2O- CH4-päästöjen laskentatyökalu … Laskentatyökalu on tarkoitettu suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden käyttöön suorien kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi ja E-PRTR-raportoinnin tueksi. Laskentatyökalun…
Jätevedet ja lietteet

Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus vuosilta 2021–2023

Maksuton
Tiivistelmä: Tässä selvityksessä koottiin tilasto yhdyskuntien puhdistamolietteen käsittelystä ja hyötykäytöstä Suomessa vuosina 2021–2023. Lietteiden tilastointi on haasteellista, ja erityisesti lietteen…
Jätevedet ja lietteet

Toimintamallit teollisuusjätevesisopimusten haastaviin tilanteisiin

Maksuton
Apua teollisuusjätevesisopimusten haastaviin tilanteisiin … Toimintamallit teollisuusjätevesisopimusten haastaviin tilanteisiin -hankkeessa laadittiin vesihuoltolaitoksille konkreettisia malleja ja ohjeita…
Jätevedet ja lietteet

Biologiset riskitekijät vesihuoltolaitoksella, pdf

Maksuton
Biologiset tekijät ovat ihmisestä, eläimestä tai muusta ympäristöstä peräisin olevia eliöitä, jotka voivat aiheuttaa jonkin infektion, allergian tai myrkytysoireen. Niille altistuminen voi tapahtua hengitysteiden kautta…

Lue ajankohtaisia vesihuoltoalan uutisia

vesihuoltopäivä

Vesilaitosyhdistyksen 60-vuotisjuhlastipendi tekniikan tohtori Axumawit Tesfamariamille

20.5.2026
Vesilaitosyhdistys on myöntänyt 60-vuotisjuhlastipendin tekniikan tohtori Axumawit Tesfamariamille. Palkinto myönnettiin hänen väitöstutkimuksestaan, joka käsittelee jätevesiverkostojen vuotovesien tunnistamista erillisviemäreissä. Stipendi jaettiin Vesihuolto 2026 -päivillä Lahdessa.
lainsäädäntö vesihuolto laajasti vesihuoltopäivä

Mediatiedote: Vesihuoltolaki vahvistaa vesihuoltoa ja kansallinen vesihuoltouudistus vauhdittaa vesihuoltolaitosten yhdistymisiä

20.5.2026
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Uudistettu vesihuoltolaki parantaa vesihuollon turvallisuutta, suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kansallinen vesihuoltouudistus vauhdittaa kehitystä edelleen ja kannustaa kuntia ja vesihuoltolaitoksia rakentamaan vahvempia organisaatiokokonaisuuksia.

VESKY- ja VESFY-hankkeet palkittiin Pro Vesihuolto -kunniamaininnalla

20.5.2026
Vesihuoltoalan yhteiset kehityshankkeet VESKY ja VESFY on palkittu Pro Vesihuolto -kunniamaininnalla Vesihuolto 2026 -päivillä Lahdessa. Hankkeet muodostavat poikkeuksellisen vahvan ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa vesihuollon kyber- ja fyysistä turvallisuutta sekä toimintavarmuutta on kehitetty systemaattisesti vesihuoltolaitosten yhteistyönä.
jäsenyys, yhdistystoiminta vesihuoltopäivä

Vesilaitosyhdistys palkitsi viisi ansioitunutta vesihuoltoalan vaikuttajaa numeroiduilla kultaisilla ansiomerkeillä

20.5.2026
Vesilaitosyhdistys on myöntänyt vuoden 2026 numeroidut kultaiset ansiomerkit viidelle suomalaisen vesihuollon ansioituneelle asiantuntijalle. Vuonna 2026 kunnianosoituksen saavat toimitusjohtaja Tommi Fred, johtaja Juha Hiltula, toimitusjohtaja Juha Kotiranta, projektijohtaja Jarmo Antikainen ja professori Anna Mikola. Kukin heistä on uransa aikana edistänyt suomalaisen vesihuollon laatua, luotettavuutta ja kehitystä vuosikymmenten ajan.
verkosto ja pumppaamot

Päivitetty julkaisu: Viemäreiden kunnon tutkiminen – Visuaaliset tutkimusmenetelmät

19.5.2026
Uusi vesihuoltolaki (1087/2025) velvoittaa vesihuoltolaitokset tuntemaan verkostojensa kunnon sekä laatimaan ja ylläpitämään omaisuudenhallintasuunnitelman. Lakia täydentävä asetus (1173/2025) edellyttää, että suunnitelmassa esitetään tiedot verkosto-omaisuudesta, tehdyistä ja suunnitelluista kuntotutkimuksista sekä kunnossapito- ja huoltotoimista. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein.
koulutus & tapahtuma talousvesi

Varmista paikkasi Pohjoismaisessa juomavesikonferenssissa NORDIWA 2026

13.5.2026
Ilmoittautuminen konferenssiin on nyt avoinna. Tapahtuma järjestetään Tukholmassa 16.–18.9.2026.
Kaikki uutiset ja tiedotteet