VVY:n 60-vuotisjuhlastipendi diplomi-insinööri Anne Kuulakselle

Anne Kuulas stipendin luovutustilaisuudessa 13.10. Turussa.
Kuvaaja Jere Satamo

Vesihuoltoverkostojen investointitarpeet ja saneerausvelka ovat olleet pitkään keskiössä alalla käydyssä keskustelussa, ja teema on ollut myös näkyvä osa alan julkaisutoiminnassa. Aiemmat selvitykset ovat keskittyneet verkostojen saneerausinvestointitarpeen määrittämiseen, eikä kokonaiskuvaa vesihuollon koko käyttöomaisuuden investointitarpeista ole kansallisessa mittakaavassa tähän mennessä muodostettu. Anne Kuulaksen diplomityön tavoitteena oli täyttää tämä tietotarve ja samalla muodostaa arvio koko vesihuolto-omaisuuden saneerausarvosta. Työssä investointitarpeita arvioitiin 20 vuodeksi eteenpäin ensimmäistä kertaa koko vesihuolto-omaisuudelle ja perustuen vesihuollon tietojärjestelmiin, Veetiin ja Venlaan kerättävään tietoaineistoon. Lisätietoa hankittiin vesihuoltolaitoksille suunnatun kyselytutkimuksen ja työpajan avulla sekä asiantuntija-arvioin. Lisäksi puuttuvia tietoja täydennettiin työssä laaditun laitoskokoluokittelun mukaisesti kokoluokkien sisällä.

Kuulaksen työn tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta vuoteen 2040 asti on 777 milj. €/vuosi. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin siten lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden ilman oletuksia lainsäädännön kiristymisestä. Tehdyn arvion mukaan lainsäädäntökehitys voisi toteutuessaan selvityksessä esitetyssä laajuudessa lisätä vuotuista investointitarvetta 10 %. Investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkosto-omaisuus kattaa n. 80 %:a koko vesihuolto-omaisuuden arvosta. Verkostosaneerauksien osuus vastaa noin 60 %:a kokonaisinvestointitarpeesta. Kansallisessa mittakaavassa verkostojen vuotuiseksi saneeraustarpeeksi määritettiin 1,1 % vesijohtoverkoston ja 1,9 % jätevesiviemäriverkoston pituudesta. Verkostojen ohella muodostettiin arvio laitosomaisuuden investointitarpeista. Investointitarpeen arvioitiin kohoavan etenkin talousvedenkäsittelyn osalta, sillä kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin kaksinkertaistuvan nykytasoon nähden.

Merkittävimpien oletuksien ja yleistyksien vaikutusta laskennan lopputulokseen arvioitiin herkkyysanalyysillä, jonka perusteella verkostojen pitoaika muodostui investointitarpeen suuruuden näkökulmasta selvästi merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi. Muodostettuja arvioita verrattiin toteutuneiden investointitasojen ohella aiempiin arvioihin sekä muiden pohjoismaiden investointitarveselvitysten tuloksiin.

Vesilaitosyhdistys on Suomen vesihuoltolaitosten toimialajärjestö, jonka jäsenet huolehtivat noin 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Stipendirahaston peruspääoma muodostuu jäsenten ja yhteistyökumppaneiden lahjoituksista sekä yhdistyksen omasta lahjoituksesta rahastoon. Vesilaitos-yhdistyksen stipendirahasto päivitettiin yhdistyksen 60-vuotisjuhlien yhteydessä.

Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti edellisenä kalenterivuonna valmistunut vesihuoltolaitosten toiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön hyvätasoisuuden arvioivat kunkin oppilaitoksen professorit. Oppilaitoksilta tulleisiin ehdotuksiin perustuen Vesilaitosyhdistyksen hallituksen työvaliokunta arvioi ehdotettujen opinnäytetöiden merkittävyyden alan kannalta.

VVY:n stipendi annetaan 25. kerran valtakunnallisilla Vesihuolto 2021 -päivillä 13.10.2021. Myönnettävän stipendin suuruus on 3.000 euroa.

Lisätietoja:      
diplomi-insinööri Anne Kuulas, AFRY Finland Oy, puh. 050 500 3970                             

toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, puh. 09 8689 0122

apulaisjohtaja Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, puh. 09 8689 0114

Vesihuoltopäivien avajaisissa oli runsaasti väkeä, kuva D-hallista huomionosoitusten jakotilaisuudesta.
Kuvaaja Jere Satamo