Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

THL:n jätevesitutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa jätevesitutkimuksestaan, että Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

2.6.2020

Lue alkuperäinen tiedote THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronavirusta-helsingin-ja-turun-jatevesissa-mutta-ei-muissa-viikkoseurantakohteissa?redirect=%2Ffi%2F

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Tulokset perustuvat 24.–25. toukokuuta 24 tunnin aikana otettuihin kokoomanäytteisiin. Etenkin Helsingin Viikinmäen näytteestä todettiin koronaviruksen RNA:ta. Myös Turun Kakolanmäen puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaittiin pieni määrä viruksen RNA:ta. Sen sijaan Tampereella Viinikanlahden, Kuopiossa Lehtoniemen ja Oulussa Taskilan puhdistamoilta kerätyistä näytteistä ei löytynyt merkkejä koronaviruksesta.

Jätevesitutkimuksen odotetaan antavan lisätietoa koronavirusepidemian laajuudesta ja etenemisestä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että seurantaa voidaan hyödyntää osana epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon varautumista.

”Todettujen tartuntojen perusteella epidemiatilanne on nyt rauhoittumassa, ja jätevesitutkimukset vahvistavat yksilötestauksen havaintoja. Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Näytteitä kerätään 28 puhdistamosta

Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilta. Lisäksi näytteitä kerätään kuukausittain seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Maarianhamina, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Salo, Rauma, Pietarsaari ja Vihti.

Keräykset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja puhdistamot ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. 

”Tällä hetkellä näytteenotto tehdään maa- ja metsätalousministeriön starttirahalla ja keskitymme jätevedenpuhdistamoille tulevan veden talteenottoon. Lisäksi osalla puhdistamoista kerätään näytteitä jätevesilietteistä ja puhdistamoilta lähtevästä vedestä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, Pitkänen kuvailee.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuuksia tutkia luotettavasti jo aiemmin huhti-toukokuussa tallennettujen näytteiden koronaviruslukumääriä. Tuloksia näistä testeistä saataneen elokuussa.

”Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, pystyykö koronavirus säilymään elinkykyisenä jätevedenpuhdistamoille tulevassa vedessä”, Pitkänen sanoo.

Kansainvälistä vertailua tulossa

THL:n käyttämä menetelmä ja sen tuottamat tulokset ovat yhteneväisiä tuloksiin, joita eri tutkimusryhmät ovat raportoineet jätevesitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. 

”Suomen keräyksissä ainutlaatuista on, että kerättävä jätevesi kattaa suuren osan eli noin 60 prosenttia väestöstä”, Pitkänen kertoo.

Suomessa tuotettavan aineiston on lisäksi tarkoitus olla osa Euroopan-laajuista selvitystyötä, jonka ensimmäinen yhteinen mittauskerta toteutettiin 31.5.–1.6. 

Lisätietoja

SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla -hankesivut

Aiempi tiedote tutkimuksen käynnistymisestä 

Koronavirus ja vesiturvallisuus 

THL, Tarja Pitkänen, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@thl.fi 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous jäsenten uutisia

Hiilijalanjälkilaskenta seuraa päästöjen kehitystä Tampereen Vedessä

11.6.2026
Tampereen Vedessä on laskettu hiilijalanjälkeä vuodesta 2020 alkaen. Laskenta on keskeinen työkalu päästöjen kehityksen seurannassa, ja sen tuloksia hyödynnetään hiilitiekartan toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Tässä kirjoituksessa kehitysinsinöörit avaavat, miten laskentaa käytännössä toteutetaan ja hyödynnetään.
osaaminen vesihuolto laajasti

Ympäristöalan ammattitutkinnot uudistuvat

10.6.2026
Opetushallitus on käynnistänyt ympäristöalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamisen. Nyt on oikea hetki vaikuttaa ja varmistaa, että tutkinnot vastaavat jatkossakin vesihuoltoalan tarpeisiin.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 10.6.

10.6.2026
Uutiskirjeessä nostamme esiin ajankohtaisen lainsäädäntöasian: maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevan lain valmistelun keskeyttämisen. Esittelemme myös kaksi päivitettyä julkaisua vesihuoltolaitosten työn tueksi 1) Hyvän vesihuollon kriteerit sekä 2) Viemäreiden kunnon tutkiminen – visuaaliset tutkimusmenetelmät. Lisäksi mukana on katsaus alan ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vesihuoltoa ja yhteiskunnan toimintavarmuutta käsittelevä Kauppalehden kampanjaliite sekä Oulun Veden kuulumisia Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen.
talousvesi

Kupariputkien pistekorroosio - tapaustutkimus

10.6.2026
Kiinteistöjen kupariputkien pistekorroosio on yleistynyt 1990‑luvun lopulta lähtien, mutta ilmiölle ei ole löytynyt selkeää yhteyttä talousveden laatuun, vedenkäsittelyyn tai verkostoon. Tutkimushankkeen tulokset viittaavat siihen, että keskeinen vaikutustekijä voi liittyä kupariputkien sisäpinnan käsittelyn muutoksiin: karhennetuille pinnoille voi jäädä partikkeleita, jotka edistävät pistesyöpymää.
talousvesi varautuminen viestintä

Vesihuolto ja yhteiskunnan toimintavarmuus esillä Kauppalehden kampanjaliitteessä

9.6.2026
Vesihuollon rooli yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaajana on esillä Mediaplanetin kampanjaliitteessä, joka julkaistiin 9.6. Mukana mm. Reetta Stjerna, Vesilaitosyhdistys; Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö; Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus sekä Hanna Hautamäki, KVVY Tutkimus Oy.
hallinto ja talous julkaisut

Uusi päivitetty painos: Hyvän vesihuollon kriteerit – julkaistu!

5.6.2026
Julkaisimme päivitetyn version Hyvän vesihuollon kriteerit -julkaisusta sekä sitä täydentävän Excel-työkalun, joka tekee kriteeristön hyödyntämisestä aiempaa helpompaa ja nopeampaa.