Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

THL:n jätevesitutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa jätevesitutkimuksestaan, että Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

2.6.2020

Lue alkuperäinen tiedote THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronavirusta-helsingin-ja-turun-jatevesissa-mutta-ei-muissa-viikkoseurantakohteissa?redirect=%2Ffi%2F

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Tulokset perustuvat 24.–25. toukokuuta 24 tunnin aikana otettuihin kokoomanäytteisiin. Etenkin Helsingin Viikinmäen näytteestä todettiin koronaviruksen RNA:ta. Myös Turun Kakolanmäen puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaittiin pieni määrä viruksen RNA:ta. Sen sijaan Tampereella Viinikanlahden, Kuopiossa Lehtoniemen ja Oulussa Taskilan puhdistamoilta kerätyistä näytteistä ei löytynyt merkkejä koronaviruksesta.

Jätevesitutkimuksen odotetaan antavan lisätietoa koronavirusepidemian laajuudesta ja etenemisestä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että seurantaa voidaan hyödyntää osana epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon varautumista.

”Todettujen tartuntojen perusteella epidemiatilanne on nyt rauhoittumassa, ja jätevesitutkimukset vahvistavat yksilötestauksen havaintoja. Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Näytteitä kerätään 28 puhdistamosta

Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilta. Lisäksi näytteitä kerätään kuukausittain seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Maarianhamina, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Salo, Rauma, Pietarsaari ja Vihti.

Keräykset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja puhdistamot ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. 

”Tällä hetkellä näytteenotto tehdään maa- ja metsätalousministeriön starttirahalla ja keskitymme jätevedenpuhdistamoille tulevan veden talteenottoon. Lisäksi osalla puhdistamoista kerätään näytteitä jätevesilietteistä ja puhdistamoilta lähtevästä vedestä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, Pitkänen kuvailee.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuuksia tutkia luotettavasti jo aiemmin huhti-toukokuussa tallennettujen näytteiden koronaviruslukumääriä. Tuloksia näistä testeistä saataneen elokuussa.

”Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, pystyykö koronavirus säilymään elinkykyisenä jätevedenpuhdistamoille tulevassa vedessä”, Pitkänen sanoo.

Kansainvälistä vertailua tulossa

THL:n käyttämä menetelmä ja sen tuottamat tulokset ovat yhteneväisiä tuloksiin, joita eri tutkimusryhmät ovat raportoineet jätevesitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. 

”Suomen keräyksissä ainutlaatuista on, että kerättävä jätevesi kattaa suuren osan eli noin 60 prosenttia väestöstä”, Pitkänen kertoo.

Suomessa tuotettavan aineiston on lisäksi tarkoitus olla osa Euroopan-laajuista selvitystyötä, jonka ensimmäinen yhteinen mittauskerta toteutettiin 31.5.–1.6. 

Lisätietoja

SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla -hankesivut

Aiempi tiedote tutkimuksen käynnistymisestä 

Koronavirus ja vesiturvallisuus 

THL, Tarja Pitkänen, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@thl.fi 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kehittämisrahasto

Kysely kehittämisrahastohankkeiden hyödyllisyydestä

14.11.2025
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston tarkoituksena on rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Vesilaitosyhdistys haluaa selvittää, miten hyödyllisiksi hankkeet koetaan vesihuoltolaitoksilla.
jätevesi vesihuolto laajasti viestintä

Mediatiedote: Maailman vessapäivä 19.11.2025: Sanitaatio muuttuvassa maailmassa

12.11.2025
Maailman vessapäivä lähestyy – sitä vietetään 19. marraskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisesta sanitaatiokriisistä ja kannustaa konkreettisiin toimiin sen ratkaisemiseksi. Vuoden 2025 teema on “Sanitaatio muuttuvassa maailmassa”, joka muistuttaa, että vaikka maailma muuttuu, vessan tarve säilyy.
Me Vesilaitosyhdistyksessä haluamme mediatiedotteessa nostaa esiin vesihuollon merkityksen myös Suomessa: toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Siksi kerromme vesihuollon haasteista, ratkaisutarpeista ja siitä, miten jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.
jätevesi verkosto ja pumppaamot viestintä

Maailman vessapäivä - World Toilet Day 19.11.2025

12.11.2025
Maailman vessapäivää 2025 juhlistetaan teemalla "Sanitation in a changing world" eli sanitaatio muuttuvassa maailmassa. Kannustamme laitoksia juhlistamaan marraskuussa vessapäivää esim. kertomalla alueensa jätevesien puhdistuksesta ja siitä mitä saa – ei saa laittaa viemäriin eli ns. viemärietiketti. Laitoksilla voi myös tuoda esiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden linkittymistä vesihuoltoon.
talousvesi

Vesilaitostekniikka ja hygienia -opas: päivitetty versio julkaistu

7.11.2025
Vesilaitosyhdistyksen Vesilaitostekniikka ja hygienia -oppaasta on julkaistu päivitetty versio (6. painos, Helsinki 2025). Opas on päivitetty vastaamaan uuden juomavesidirektiivin myötä kansallisessa lainsäädännössä voimaan tulleita vaatimuksia.
viestintä

Vesilaitosyhdistykselle kaksi palkintoa Finnish Comms Awards 2025 -kilpailussa: Vuoden viestintätyö ja paras vaikuttajaviestintä

7.11.2025
Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n ja Viestintätoimisto Brunnenin yhteistyössä toteuttama vaikuttajaviestinnän kokonaisuus "Putkirikoista päätöksentekoon – vaikuttajaviestintä teki maan alla kyteneestä vesikriisistä näkyvän" palkittiin Vuoden viestintätyönä sekä voitti sarjan Yhteiskuntasuhteet ja vaikuttajaviestintä arvostetussa Finnish Comms Awards 2025 -kilpailussa.
lainsäädäntö vesihuolto laajasti

Maa- ja metsätalousvaliokunta kannattaa vesihuoltolain muuttamista

6.11.2025
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö vesihuoltolain muuttamisesta (HE 40/2025 vp) on valmistunut, kerrotaan eduskunnan tiedotteessa. Esitys on osa kansallista vesihuoltouudistusta, ja liittyy lisäksi Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka hyväksymistä valiokunta kannatti (MmVM 11/2021 vp). Kansalaisaloite hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti syksyllä 2021.