Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin nyt käytettävissä englanninkielinen laskentapohja

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä koko vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa ja nyt ladattavissa on myös Norsk Vannin laatima englanninkielinen laskentataulukko avuksi laskentaan.

18.8.2020

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta nimellä  "Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa".

Alkuperäinen opas ja laskentataulukko taudinaiheuttajien poistotehon laskemiseksi ovat saatavilla englanniksi   

Norsk Vannin julkaisema englanninkielinen opas Microbial barrier analysis (MBA) – a guideline:

https://va-kompetanse.no/butikk/a-202-microbial-barrier-analysis-mba-a-guideline/

Norsk Vann on laatinut myös englanninkielisen laskentataulukon tueksi taudianiheuttajien poistotehon laskentaan. Laskentataulukon saa näillä ohjeilla: The calculation model (spreadsheet in Excel) that has been prepared for microbial barrier analysis is included when ordering the report and downloaded as a separate file.  Katso lisäähttps://va-kompetanse.no/butikk/a-202-microbial-barrier-analysis-mba-a-guideline/

Jos laskentataulukkoa käyttää yhdessä suomekielisen oppaan kanssa, on otettava huomioon seuraavat asiat:

  • Start-välilehti: Tarvittavan taudinaiheuttajien poistotehon määrittelyssä päädyttiin suomenkielisessä oppaassa käyttämään vain kolmea vedenlaatuluokkaa, A, Da tai Dc.  
  • Goundwater-välilehti: Vedenottokaivoa ympäröivät suojavyöhykkeet on määritelty suomenkielisessä oppaassa Suomen käytäntöjen mukaisesti, mikä poikkeaa hieman laskentataulukossa esitetystä.
  • Infiltration-välilehti: Tekopohjavedenvalmistuksen logaritmiset poistumat ovat suomenkielisessä oppaassa enintään yhtä suuret kuin luontaisen pohjaveden muodostumisessa, eli alhaisemmat kuin englanninkielisessä laskentataulukossa. Logaritmisia poistumia ei anneta, mikäli viipymä on alle 15 päivää. 
  • Laskentataulukossa ei ole laskentapohjaa klooriamiinikloorauksen taudinaiheuttajien poistotehon laskemiseen. Esimerkki tästä laskennasta löytyy suomenkielisen oppaan luvusta  5.4.3.
Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous jäsenten uutisia

Hiilijalanjälkilaskenta seuraa päästöjen kehitystä Tampereen Vedessä

11.6.2026
Tampereen Vedessä on laskettu hiilijalanjälkeä vuodesta 2020 alkaen. Laskenta on keskeinen työkalu päästöjen kehityksen seurannassa, ja sen tuloksia hyödynnetään hiilitiekartan toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Tässä kirjoituksessa kehitysinsinöörit avaavat, miten laskentaa käytännössä toteutetaan ja hyödynnetään.
osaaminen vesihuolto laajasti

Ympäristöalan ammattitutkinnot uudistuvat

10.6.2026
Opetushallitus on käynnistänyt ympäristöalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamisen. Nyt on oikea hetki vaikuttaa ja varmistaa, että tutkinnot vastaavat jatkossakin vesihuoltoalan tarpeisiin.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 10.6.

10.6.2026
Uutiskirjeessä nostamme esiin ajankohtaisen lainsäädäntöasian: maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevan lain valmistelun keskeyttämisen. Esittelemme myös kaksi päivitettyä julkaisua vesihuoltolaitosten työn tueksi 1) Hyvän vesihuollon kriteerit sekä 2) Viemäreiden kunnon tutkiminen – visuaaliset tutkimusmenetelmät. Lisäksi mukana on katsaus alan ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vesihuoltoa ja yhteiskunnan toimintavarmuutta käsittelevä Kauppalehden kampanjaliite sekä Oulun Veden kuulumisia Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen.
talousvesi

Kupariputkien pistekorroosio - tapaustutkimus

10.6.2026
Kiinteistöjen kupariputkien pistekorroosio on yleistynyt 1990‑luvun lopulta lähtien, mutta ilmiölle ei ole löytynyt selkeää yhteyttä talousveden laatuun, vedenkäsittelyyn tai verkostoon. Tutkimushankkeen tulokset viittaavat siihen, että keskeinen vaikutustekijä voi liittyä kupariputkien sisäpinnan käsittelyn muutoksiin: karhennetuille pinnoille voi jäädä partikkeleita, jotka edistävät pistesyöpymää.
talousvesi varautuminen viestintä

Vesihuolto ja yhteiskunnan toimintavarmuus esillä Kauppalehden kampanjaliitteessä

9.6.2026
Vesihuollon rooli yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaajana on esillä Mediaplanetin kampanjaliitteessä, joka julkaistiin 9.6. Mukana mm. Reetta Stjerna, Vesilaitosyhdistys; Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö; Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus sekä Hanna Hautamäki, KVVY Tutkimus Oy.
hallinto ja talous julkaisut

Uusi päivitetty painos: Hyvän vesihuollon kriteerit – julkaistu!

5.6.2026
Julkaisimme päivitetyn version Hyvän vesihuollon kriteerit -julkaisusta sekä sitä täydentävän Excel-työkalun, joka tekee kriteeristön hyödyntämisestä aiempaa helpompaa ja nopeampaa.