Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Sisäilman radon vesilaitoksilla 2022

Vuoden 2018 lopussa voimaan tullut säteilylainsäädäntö edellyttää pohjavesilaitosten työntekijöiden säteilysuojelun tehostamista. Säteilylain (859/2018) 155 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä työtilan ja muun työskentelypaikan radonpitoisuus, jos työpaikalla käsitellään pohjavettä, joka pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. STUK on selvittänyt säädöksen voimaantulon jälkeen mittausten tekemistä ja havaittuja radonpitoisuuksia vesilaitosten sisäilmassa.

23.3.2023

Pohjavedessä esiintyvä radon vapautuu osittain sisäilmaan, kun se on kontaktissa ilman kanssa. Veden ilmastuskäsittelyssä radon vapautuu ympäröivään ilmaan tehokkaasti.

Vuonna 2020 julkaistussa työpaikan sisäilman radonselvityksessä ilmeni, että vain 12–25 %:ssa pohja- ja tekopohjavesilaitoksista radonmittaukset oli tehty. Kuitenkin vedenkäsittelylaitoksilla mitatut pitoisuudet ovat olleet hyvin korkeita, joten STUK on päättänyt kohdentaa työpaikkojen radonvalvontaa valmentavasti ja tehostetusti pohjavesilaitoksiin.

Tähän mennessä on selvitetty riskiperusteisesti ne vesilaitoskohteet, joissa työntekijät altistuvat eniten ilman radonille. Työaika korkeassa radonpitoisuudessa on yleensä kuitenkin lyhyt ja radonaltistuminen viitearvoa pienempi. Muita altistumista rajoittavia toimia, joita on käytössä ovat mm. hengityssuojaimien käyttö ja ilmanvaihdon tehostaminen oleskeluaikana.

STUKin selvityksen mukaan vuoden 2022 lopussa radonmittauksia oli tehty vesilaitoksilla kaikkiaan 141 työantajan toimesta ja 659 työpaikalla yhteensä 1405 kappaletta, 1299 eri mittauspisteessä. Radonpitoisuus oli viitearvoa (300 Bq/m3) suurempi 39 %:ssa mittauksista. Mittaustuloksista 178:ssa (13 %) radonpitoisuus oli suuri, ≥ 1 500 Bq/m3. Lisäksi neljällätoista työpaikalla oli mitattu erittäin suuria (≥ 10 000 Bq/m3) radonpitoisuuksia ja suurin mitattu radonpitoisuus oli 31 600 Bq/m3. Nämä radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia, mitä yleensä tavataan muilla työpaikoilla.

Radonvalvonta oli vuoden 2022 lopussa kesken 7 %:ssa mitatuista vesilaitostyöpaikoista. Näillä työpaikoilla STUK on velvoittanut työnantajaa rajoittamaan radonaltistusta ja/tai tekemään lisäselvityksiä. Koska vesilaitoksilla korkeat ilman radonpitoisuudet ovat selkeästi yleisiä, STUK jatkaa tehostetusti vesilaitosten radonvalvontaa ja tiedottamista sisäilman radonista. Tarvittaessa pyydetään vesilaitosten työnantajilta lisäselvityksiä tai annetaan muistutuksia. Tavoitteena on, että kaikilla vesilaitoksilla on tehty sisäilman radonpitoisuuden selvitykset vuoden 2025 loppuun mennessä.

STUKin väliraportti "Sisäilman radon vesilaitoksilla 2022"  on heidän nettisivulla www.stuk.fi

Avainsanat:

Lisää aiheesta

osaaminen vesihuolto laajasti

Ympäristöalan ammattitutkinnot uudistuvat

16.6.2026
Opetushallitus on käynnistänyt ympäristöalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamisen. Nyt on oikea hetki vaikuttaa ja varmistaa, että tutkinnot vastaavat jatkossakin vesihuoltoalan tarpeisiin.
hallinto ja talous

Malliehdot vesihuoltolaitosten käyttöön on päivitetty

15.6.2026
Vesilaitosyhdistyksen malliehtojen kokonaisuus on uudistettu vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja ajantasaista lainsäädäntöä. Päivitys tukee laitoksia sopimusten selkeyttämisessä, riskienhallinnassa ja vastuunjaossa.
kiertotalous jäsenten uutisia

Hiilijalanjälkilaskenta seuraa päästöjen kehitystä Tampereen Vedessä

11.6.2026
Tampereen Vedessä on laskettu hiilijalanjälkeä vuodesta 2020 alkaen. Laskenta on keskeinen työkalu päästöjen kehityksen seurannassa, ja sen tuloksia hyödynnetään hiilitiekartan toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Tässä kirjoituksessa kehitysinsinöörit avaavat, miten laskentaa käytännössä toteutetaan ja hyödynnetään.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 10.6.

10.6.2026
Uutiskirjeessä nostamme esiin ajankohtaisen lainsäädäntöasian: maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevan lain valmistelun keskeyttämisen. Esittelemme myös kaksi päivitettyä julkaisua vesihuoltolaitosten työn tueksi 1) Hyvän vesihuollon kriteerit sekä 2) Viemäreiden kunnon tutkiminen – visuaaliset tutkimusmenetelmät. Lisäksi mukana on katsaus alan ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vesihuoltoa ja yhteiskunnan toimintavarmuutta käsittelevä Kauppalehden kampanjaliite sekä Oulun Veden kuulumisia Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen.
talousvesi

Kupariputkien pistekorroosio - tapaustutkimus

10.6.2026
Kiinteistöjen kupariputkien pistekorroosio on yleistynyt 1990‑luvun lopulta lähtien, mutta ilmiölle ei ole löytynyt selkeää yhteyttä talousveden laatuun, vedenkäsittelyyn tai verkostoon. Tutkimushankkeen tulokset viittaavat siihen, että keskeinen vaikutustekijä voi liittyä kupariputkien sisäpinnan käsittelyn muutoksiin: karhennetuille pinnoille voi jäädä partikkeleita, jotka edistävät pistesyöpymää.
talousvesi varautuminen viestintä

Vesihuolto ja yhteiskunnan toimintavarmuus esillä Kauppalehden kampanjaliitteessä

9.6.2026
Vesihuollon rooli yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaajana on esillä Mediaplanetin kampanjaliitteessä, joka julkaistiin 9.6. Mukana mm. Reetta Stjerna, Vesilaitosyhdistys; Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö; Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus sekä Hanna Hautamäki, KVVY Tutkimus Oy.