Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kinkkutemppu alkaa torstaina ‒ näin osallistut kiertotalouskampanjaan

Joulun paistinrasvat kerätään tänäkin vuonna hyvään tarkoitukseen, kun suuren suosion saavuttanut Kinkkutemppu käynnistyy torstaina 20. joulukuuta.

18.12.2018

Keräyspaikkoja on jo 230 ympäri Suomea ja niiden määrää on lisätty erityisesti kaupunkien keskustoissa ja Lapin hiihtokeskuksissa. Lahjoitetuista paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Kinkkutemppu on oiva esimerkki suomalaisesta osaamisesta sekä saumattomasta yhteispelistä, jota tarvitaan laajamittaisen kiertotaloushankkeen toteuttamiseksi.

Suomalaiset syövät kinkkua jouluna jopa seitsemän miljoonaa kiloa, ja jouluruokien valmistuksessa syntyy muutenkin paljon rasvaa. Rasvan oikeaoppinen kierrätys on jokavuotinen puheenaihe, sillä viemäriin kaadettuna rasvat tukkivat putkistoa ja aiheuttavat kuluja taloyhtiöille.

Kinkkutemppu ratkaisee ongelman keräämällä paistinrasvat talteen koko Suomesta. Viime vuonna Kinkkutemppuun osallistui jo 145 000 suomalaista kotitaloutta. Tänä vuonna tavoitteena on tuplata edellisvuotena kerätty rasvamäärä ja kierrättää peräti 300 000 suomalaiskodin paistinrasvat uusiutuvaksi dieseliksi. Joulukinkkujen paistinrasvasta valmistetun uusiutuvan dieselin käytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia perinteiseen dieseliin verrattuna.

”Olemme saaneet suomalaisilta Kinkkutempusta valtavasti positiivista palautetta viime vuosina. Paistinrasvojen palauttaminen on nyt helpompaa kuin koskaan, joten pääsemme varmasti kunnianhimoiseen tavoitteeseemme. Eiköhän laiteta tulille kaikkien aikojen keräys!” sanoo Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila.

Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Mikäli Kinkkutemppu pääsee tavoitteeseensa, paistinrasvoista syntyneellä uusiutuvalla dieselillä voisi ajaa henkilöautolla maailman ympäri jopa 120 kertaa.

Näillä vinkeillä jokainen voi osallistua joulun hauskimpaan kiertotaloustekoon:

1. Keräyspaikka voi olla aiempaa lähempänä

Paistinrasvan keräyspaikkojen määrä on kasvanut lähes sadalla viime vuodesta, joten osallistuminen on nyt erityisen helppoa. Keräyspaikkoja on 230 ja valtaosa löytyy K-ruokakauppojen yhteydestä, joiden lisäksi paistinrasvoja voi toimittaa valikoitujen Neste-asemien ja joidenkin kuntien jäteyhtiöiden keräyspisteisiin. Tarkista lähin keräyspaikka osoitteesta www.kinkkutemppu.com

2. Jokainen voi osallistua

Kierrätykseen kelpaavat kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat, joten kaikki fleksaajista ja vegaaneista perinteisen kinkun ystäviin voivat osallistua talkoisiin!

3. Rasva pakataan aina tyhjään kartonkipurkkiin

Kinkkutemppuun osallistuminen on yksinkertaista. Avaa ja huuhtele tyhjä kartonkitölkki (esimerkiksi maitopurkki, myös muovikorkillinen käy) ja kaada rasva varovasti sisään. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä, anna rasvan hyytyä viileässä ja tuo tölkki lähimpään keräyspisteeseen. Lasiset ja muoviset pakkaukset eivät käy Kinkkutemppu-keräykseen.

4. Keräys jatkuu loppiaiseen saakka

Joulun kiireessä rasvan tuominen keräyspisteeseen saattaa unohtua. Ei hätää! Keräysaikaa on pidennetty ja paistinrasvojen keräys jatkuu aina loppiaiseen asti. Keräys alkaa 20.12.2018 ja päättyy 7.1.2019.

“Mikäli kodin läheltä ei löydy Kinkkutemppu-keräyspistettä, talkoisiin voi osallistua myös laittamalla rasvan biojäteastiaan tai esimerkiksi kartonkitölkissä sekajätteen joukkoon, jolloin se päätyy kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Tärkeintä on se, ettei rasvaa kaadeta joulunaikaan tukkimaan viemäreitä”, painottaa Ahola-Luttila.

Kinkkutemppu tuo kiertotalouden lähemmäksi suomalaisten arkea ajankohtaisen esimerkin kautta. Ihmisiä pyydetään pakkaamaan paistinrasvat kartonkitölkkeihin ja tuomaan ne keräyspaikkoihin. Lassila & Tikanoja toimittaa paistinrasvat keräyspaikoilta Honkajoelle käsiteltäväksi, ja tämän jälkeen rasvaa hyödynnetään Neste MY uusiutuvan dieselin raaka-aineena Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanja lahjoittaa keräyksen päätyttyä 20 000 euroa Hope Ry:lle vähävaraisten perheiden tukemiseen.

Sama tiedote pdf-muodossa.

Lisätiedot: Petri Ahola-Luttila, Kemianteollisuus, valmiuspäällikkö. Puhelin: 040-849 5920, petri.ahola-luttila@kemianteollisuus.fi

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan joulun ruuanlaitosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 300 000 suomalaista kotitaloutta. Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.

 

Logo ruotsiksi jpg

Logo ruotsiksi pdf

 

Tule mukaan Kinkkutemppuun jpg

Ajaa 3 km jpg

Kinkkutemppu logo jpg

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 27.8.

27.8.2025
Uutiskirjeestä näet syksyn runsaan koulutustarjonnan. Lisäksi kannattaa tutustua alkuvuonna ilmestyneisiin ala julkaisuihin. Kerromme myös Kehittämisrahasto rahoittamasta hankkeesta, jossa yksitoista vesihuoltolaitosta parantaa vesihuollon fyysistä turvallisuutta. Huomaathan, että hakemukset Kehittämisrahaston ennakkokäsittelyyn tulee toimittaa 30.9. mennessä. Ruokavirasto haluaa muistuttaa eläinten hyvinvointilain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, joka koskee pysyvää keskeytystä sähkön-, lämmön- tai vedenjakelussa eläintilalla.
lainsäädäntö talousvesi

Ilmoitusvelvollisuus pysyvästä keskeytyksestä sähkön-, lämmön- tai vedenjakelusta eläintilalla

26.8.2025
Eläinten hyvinvointilain 88 §:n mukaan sähkö-, lämpö- ja vesihuollon toimijat ovat velvollisia ilmoittamaan viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle sähkön-, lämmön- tai vedenjakelun pysyvästä keskeytyksestä tuotantotiloille. Ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa ennen keskeytystä, jos toimijan tiedossa on, että kyseisellä tilalla pidetään eläimiä.
varautuminen

Vesihuollon fyysisen turvallisuuden yhteishanke on käynnistynyt

26.8.2025
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa hanketta, jossa yksitoista vesihuoltolaitosta parantaa vesihuollon fyysistä turvallisuutta. VESFY-yhteishankkeessa kehitetään vesihuollon kohteiden yleinen fyysisen turvallisuuden suositusmatriisi laaja-alaisesti Suomen suurimpiin kuuluvien vesihuoltolaitosten yhteistyönä.
hallinto ja talous julkaisut jätevesi kiertotalous liete pohjavesi talousvesi verkosto ja pumppaamot

Alkuvuonna 2025 ilmestyneitä alan julkaisuja

25.8.2025
Tutustu maksuttomiin julkaisuihin ja ylläpidä osaamistasi.
kehittämisrahasto

Toimita hakemus Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ennakkokäsittelyyn 30.9. mennessä

25.8.2025
Kaikki Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle osoitettavat rahoitushakemukset tulee toimittaa ennen varsinaista hakua ennakkokäsittelyyn. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Erityisesti halutaan tukea käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ja vesihuoltoalaa laajasti hyödyttäviä hankkeita.
jätevesi viestintä

Itämeripäivänä muistutamme puhtaan veden ja jätevedenpuhdistuksen merkityksestä

20.8.2025
Itämeripäivää vietetään torstaina 28.8.2025. Päivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden nostaa esiin jätevedenpuhdistuksen keskeistä roolia Itämeren ja muiden vesistöjen suojelussa. Vesihuolto on välttämätön palvelu meille kaikille. Puhdas vesi ja toimiva viemäröinti eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Säännölliset korjausinvestoinnit ja vastuullinen toiminta turvaavat, että arkemme sujuu myös tulevaisuudessa.