Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kinkkutemppu alkaa torstaina ‒ näin osallistut kiertotalouskampanjaan

Joulun paistinrasvat kerätään tänäkin vuonna hyvään tarkoitukseen, kun suuren suosion saavuttanut Kinkkutemppu käynnistyy torstaina 20. joulukuuta.

18.12.2018

Keräyspaikkoja on jo 230 ympäri Suomea ja niiden määrää on lisätty erityisesti kaupunkien keskustoissa ja Lapin hiihtokeskuksissa. Lahjoitetuista paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Kinkkutemppu on oiva esimerkki suomalaisesta osaamisesta sekä saumattomasta yhteispelistä, jota tarvitaan laajamittaisen kiertotaloushankkeen toteuttamiseksi.

Suomalaiset syövät kinkkua jouluna jopa seitsemän miljoonaa kiloa, ja jouluruokien valmistuksessa syntyy muutenkin paljon rasvaa. Rasvan oikeaoppinen kierrätys on jokavuotinen puheenaihe, sillä viemäriin kaadettuna rasvat tukkivat putkistoa ja aiheuttavat kuluja taloyhtiöille.

Kinkkutemppu ratkaisee ongelman keräämällä paistinrasvat talteen koko Suomesta. Viime vuonna Kinkkutemppuun osallistui jo 145 000 suomalaista kotitaloutta. Tänä vuonna tavoitteena on tuplata edellisvuotena kerätty rasvamäärä ja kierrättää peräti 300 000 suomalaiskodin paistinrasvat uusiutuvaksi dieseliksi. Joulukinkkujen paistinrasvasta valmistetun uusiutuvan dieselin käytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia perinteiseen dieseliin verrattuna.

”Olemme saaneet suomalaisilta Kinkkutempusta valtavasti positiivista palautetta viime vuosina. Paistinrasvojen palauttaminen on nyt helpompaa kuin koskaan, joten pääsemme varmasti kunnianhimoiseen tavoitteeseemme. Eiköhän laiteta tulille kaikkien aikojen keräys!” sanoo Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila.

Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Mikäli Kinkkutemppu pääsee tavoitteeseensa, paistinrasvoista syntyneellä uusiutuvalla dieselillä voisi ajaa henkilöautolla maailman ympäri jopa 120 kertaa.

Näillä vinkeillä jokainen voi osallistua joulun hauskimpaan kiertotaloustekoon:

1. Keräyspaikka voi olla aiempaa lähempänä

Paistinrasvan keräyspaikkojen määrä on kasvanut lähes sadalla viime vuodesta, joten osallistuminen on nyt erityisen helppoa. Keräyspaikkoja on 230 ja valtaosa löytyy K-ruokakauppojen yhteydestä, joiden lisäksi paistinrasvoja voi toimittaa valikoitujen Neste-asemien ja joidenkin kuntien jäteyhtiöiden keräyspisteisiin. Tarkista lähin keräyspaikka osoitteesta www.kinkkutemppu.com

2. Jokainen voi osallistua

Kierrätykseen kelpaavat kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai juuressipsien paistinrasvat, joten kaikki fleksaajista ja vegaaneista perinteisen kinkun ystäviin voivat osallistua talkoisiin!

3. Rasva pakataan aina tyhjään kartonkipurkkiin

Kinkkutemppuun osallistuminen on yksinkertaista. Avaa ja huuhtele tyhjä kartonkitölkki (esimerkiksi maitopurkki, myös muovikorkillinen käy) ja kaada rasva varovasti sisään. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä, anna rasvan hyytyä viileässä ja tuo tölkki lähimpään keräyspisteeseen. Lasiset ja muoviset pakkaukset eivät käy Kinkkutemppu-keräykseen.

4. Keräys jatkuu loppiaiseen saakka

Joulun kiireessä rasvan tuominen keräyspisteeseen saattaa unohtua. Ei hätää! Keräysaikaa on pidennetty ja paistinrasvojen keräys jatkuu aina loppiaiseen asti. Keräys alkaa 20.12.2018 ja päättyy 7.1.2019.

“Mikäli kodin läheltä ei löydy Kinkkutemppu-keräyspistettä, talkoisiin voi osallistua myös laittamalla rasvan biojäteastiaan tai esimerkiksi kartonkitölkissä sekajätteen joukkoon, jolloin se päätyy kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Tärkeintä on se, ettei rasvaa kaadeta joulunaikaan tukkimaan viemäreitä”, painottaa Ahola-Luttila.

Kinkkutemppu tuo kiertotalouden lähemmäksi suomalaisten arkea ajankohtaisen esimerkin kautta. Ihmisiä pyydetään pakkaamaan paistinrasvat kartonkitölkkeihin ja tuomaan ne keräyspaikkoihin. Lassila & Tikanoja toimittaa paistinrasvat keräyspaikoilta Honkajoelle käsiteltäväksi, ja tämän jälkeen rasvaa hyödynnetään Neste MY uusiutuvan dieselin raaka-aineena Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanja lahjoittaa keräyksen päätyttyä 20 000 euroa Hope Ry:lle vähävaraisten perheiden tukemiseen.

Sama tiedote pdf-muodossa.

Lisätiedot: Petri Ahola-Luttila, Kemianteollisuus, valmiuspäällikkö. Puhelin: 040-849 5920, petri.ahola-luttila@kemianteollisuus.fi

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan joulun ruuanlaitosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 300 000 suomalaista kotitaloutta. Kinkkutemppu lahjoittaa 20 000 euroa vähävaraisia perheitä tukevalle Hopelle. Kemianteollisuuden lisäksi Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.

 

Logo ruotsiksi jpg

Logo ruotsiksi pdf

 

Tule mukaan Kinkkutemppuun jpg

Ajaa 3 km jpg

Kinkkutemppu logo jpg

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta ympäristönsuojelulain, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain ja luonnonsuojelulain mukaisista tietovarannoista

16.2.2026
Esitysluonnoksessa ehdotetaan nykyisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmä-käsitteen korvaamista useilla erillisillä tietovarannoilla ja täsmennetään niiden käyttötarkoitukset, tietosisällöt ja vastuut sekä verkkojulkaisemisen ja viranomaisten tiedonsaantioikeudet. Tavoitteena on parantaa tietosuojan toteutumista, tiedon laatua ja lupamenettelyjen sujuvuutta sekä varmistaa rajapintapohjainen yhteensopivuus ilman päällekkäistä raportointia.

Uutiskirjeemme ilmestyi 11.2.

11.2.2026
Tuoreessa uutiskirjeessä toimitusjohtajamme Riku Vahala esittelee jäsentyytyväisyyskyselyn tuloksia ja keskeisiä havaintoja. Kerromme myös, että tunnuslukujärjestelmä Venlan raportointiin liittyvät vuoden 2026 ohjeet on julkaistu. Maailman vesipäivä 22.3. lähestyy, uutiskirjeessä on vinkkejä päivän viestintään ja osallistumiseen. Julkaisimme myös muokattavan tekstiluonnoksen "Biojäte ei kuulu viemäriin" , jota laitokset voivat käyttää viestinnässä rottaongelmien ehkäisemiseksi.
verkosto ja pumppaamot viestintä

Viestintämateriaalia jäsenlaitoksille: biojäte ei kuulu viemäriin

10.2.2026
Jäsenlaitoksilta on toivottu viestintämateriaalia siitä, että biojätettä ei pidä laittaa viemäriin, koska se houkuttelee rottia ja voi lisätä ongelmia kiinteistöissä ja viemäriverkostossa. Olemme laatineet luonnostekstin, jota vesihuoltolaitokset voivat muokata vastaamaan oman alueen tilannetta ja ohjeistusta.
viestintä

Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa

9.2.2026
Kansainvälistä Maailman vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta teemalla ”Water and gender” (vesi ja sukupuoli). Vaikka Suomessa veden saatavuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat huomattavasti paremmalla tasolla kuin monissa maissa, voimme silti edistää kampanjan sanomaa.
jäsenyys, yhdistystoiminta vesihuolto laajasti

Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset ohjasivat toimintaamme vuodelle 2026

9.2.2026
Syksyllä 2025 toteutettiin jäsentyytyväisyyskysely, joka tarjosi Vesilaitosyhdistykselle arvokasta tietoa jäsenistön odotuksista yhdistyksen toiminnalle. Toimitusjohtajamme Riku Vahala kertoo blogikirjoituksessa jäsentyytyväisyyskyselyn keskeisiä tuloksia ja miten kehitämme toimintaamme jäsenistön toiveiden pohjalta.
talousvesi varautuminen

Vesihuollon fyysisen turvallisuuden yhteishankkeen ohje- ja arviointiaineistot testausvaiheessa 

9.2.2026
HSY kertoo tiedotteessaan VESFY-yhteishankkeesta, jossa yksitoista vesilaitosta parantaa vesihuollon fyysistä turvallisuutta. Hankkeen aikana kehitetään vesihuollon kohteiden yleinen fyysisen turvallisuuden suositusmatriisi laaja-alaisesti Suomen suurimpiin kuuluvien vesihuoltolaitosten yhteistyönä. Hankkeella on Kehittämisrahaston rahoitusta.