Juomavesidirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee
7.2.2022
Mikä muuttuu uuden juomavesidirektiivin täytäntöönpanon myötä?
Juomavesidirektiivin keskeisenä ajatuksena on talousveden laadun turvaaminen raakaveden laatuun vaikuttavien tekijöiden ja talousvettä toimittavien laitosten vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan keinoin. Vesienhoidossa kerättävät tiedot pohja- ja pintavesimuodostumien tilaan kohdistuvista paineista ja ihmistoiminnan vaikutuksesta, vesihuoltolaitosten raakaveden seuranta ja veden toimitusketjuun liittyvien riskien arviointi sekä talousveden laadun valvonta tulee saada nivottua tiiviiksi toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi niin lainsäädännöllisesti kuin käytännön riskienhallintatyön ja valvonnan osalta.
Direktiivin täytäntöönpano edellyttää myös tietojärjestelmien kehitystyötä kansallisella tasolla ja tietojen toimittamisen osalta myös vesihuoltolaitoksilla ja laboratorioissa. Vesimuodostumien seurantatiedot ja talousveden tutkimustulokset täytyy saada nykyistä kattavammin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmiin. Näin tiedot palvelevat tehokkaammin ja laajemmin viranomaisia, vesihuoltolaitoksia ja veden käyttäjiä. Direktiivi myös edellyttää, että direktiivin täytäntöönpanon valvomiseksi EU:n komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksella on pääsy muodostuviin kansallisiin tietokokonaisuuksiin.
Direktiiviuudistuksessa juomaveden laatuvaatimukset päivitettiin ajantasaisen tiedon mukaisiksi. Talousveden laadun valvontaan tulee laatuvaatimukset seuraaville uusille muuttujille: bisfenoli A, haloetikkahapot, kloraatti, kloriitti, mikrokystiini-LR, PFAS-yhdisteet. Talousveden on täytettävä uudet laatuvaatimukset viimeistään 12.1.2026. Lisäksi päivitettiin viiden olemassa olevan laatuvaatimuksen raja-arvot.
Edellisten lisäksi vesihuoltolaitoksille tulee uusia velvoitteita talousveden laadun valvontaan, vesijohtoverkoston vuotovesien määrän raportointiin ja veden käyttäjien tiedottamiseen talousveden laadusta, hinnasta ja vesilaitosten toiminnan tehokkuudesta. Muita lainsäädännöllisiä ja käytännön haasteita aiheuttavia direktiivistä tulevia velvoitteita ovat mm. kiinteistöjen vesijärjestelmiltä edellytetty riskinarviointi, talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien hyväksyntä ja niistä valmistettujen tuotteiden markkinavalvonta sekä toimenpiteet talousveden saatavuuden parantamiseksi heikoimmissa asemissa oleville ja syrjäytyneille väestöryhmille.
Juomavesidirektiivin edellyttämät lainsäädäntömuutokset tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään tammikuussa 2023. Hallituksen esitys lakimuutoksista on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle helmikuussa 2022. Asetustason muutokset valmistellaan ja lähetetään lausunnoille viimeistään heti kesän jälkeen.
Lisätietoja direktiivin täytäntöönpanon valmistelusta, tavoitteista ja työryhmien kokoonpanosta Valtioneuvoston hankeikkunassa: val-tioneuvosto.fi/hankkeet, hankenumero STM010:00/202, https://stm.fi/hanke?tunnus=STM010:00/2021.
Lisää aiheesta
Lausunto työryhmän mietinnöstä: Väliaikainen poikkeaminen vesivoimalaitoksen lupamääräyksistä sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi
Lausunnossaan Vesilaitosyhdistys pitää sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamista tärkeänä, mutta korostaa, että menettelyn tulee olla aidosti viimesijainen eikä se saa vaarantaa vesihuollon toimintaedellytyksiä. Yhdistys nostaa esiin erityisesti vaikutukset raakaveden saatavuuteen ja laatuun, vedenkäsittelyprosesseihin sekä vesihuollon varautumiseen. Lisäksi lausunnossa painotetaan vesihuollon asiantuntemuksen huomioimista menettelyssä, toimivaa tiedonkulkua sekä vesihuollolle aiheutuvien kustannusten tunnistamista ja korvattavuutta.