Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Energiatehokas aktiivilieteprosessi

Tiesitkö, että noin 85–95 % pumpun elinkaarikustannuksista muodostuu käyttökustannuksista, lähinnä energiankulutuksesta?

2.5.2018

Aktiivilieteprosessin energiankulutusta voi tehostaa oikealla laitemitoituksella ja valinnalla sekä prosessinohjauksella. Tutustu aiheeseen Motivan tuottamsta aineistosta: Energiatehokas aktiivilieteprosessi.

Aktiivilieteprosessin suurin energiankuluttaja on ilmastus, jonka toimintaa ja optimointia on sen merkittävyyden vuoksi käsitelty erillisessä Energiatehokas ilmastus -kortissa.

Pumppaus
Jätevedenpuhdistamon pumppaukset muodostavat noin 5-15 % laitoksen energiankulutuksesta. Suurin energiankuluttaja on tulopumppaus. Myös tätä on käsitelty laajemmin omassa kortissa.

Aktiivilieteprosessin pumppauksia ovat:

  • lietteen pumppaus jälkiselkeytyksestä takaisin ilmastusaltaaseen
  • poistolietteen pumppaus
  • nitraattikierron pumppaus.

Aktiivilieteprosessin pumppauksista palautuslietepumppaus kuluttaa eniten energiaa. Nitraattikiertopumppaus kuluttaa yleensä vähemmän energiaa kuin palautuspumppaus, koska nostokorkeus on pienempi.

Motiva tuottamasta aineistosta selviää myös esim. 

  • pumppauksen energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
  • prosessin ohjauksen mahdollisuudet

 

Motiva on julkaissut käytännönläheisiä ohjeita vesihuoltolaitoksen energiatehokkuutta edistävistä toimista ja ratkaisuista osana "Energiatehokas vesihuoltolaitos" -hanketta (2016-2018). Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Energiavirasto sekä hankkeeseen osallistuneet laite-, palvelu- ja järjestelmätoimittajat.

www.motiva.fi/vesihuoltolaitos

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

jätevesi jäsenten uutisia

Sulkavuoren puhdistustulos on hyvä

10.10.2025
Keskuspuhdistamon puhdistustulos on erittäin hyvä fosforin osalta. Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on ollut alle 0,1 mg/l ja poistoteho n. 99 %, mikä on tavoitetta parempi tulos. Fosfori on vesistön rehevöitymistä edistävä ravinne, joten sen poistaminen jätevedestä on Pyhäjärven kannalta tärkeää, kerrotaan Keskuspuhdistamon tiedotteessa.
varautuminen jäsenten uutisia

Turun AMK koulutti Turun vesihuoltotoimijat kyberuhkia vastaan

9.10.2025
Turun Seudun Veden ja Turun seudun puhdistamon koko henkilöstö on saanut kuluvan vuoden aikana koulutusta kyberturvallisuuteen liittyen. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perustason ymmärrystä kyberturvallisuudesta ja tietoisuutta siitä, mitä jokainen voi tehdä kyberuhkien torjumiseksi, kertoo Turun AMK tiedotteessaan.
jäsenten uutisia

HSY rakentaa vesihuoltotunnelia Esplanadin alla Helsingissä

9.10.2025
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakentaa vesihuoltotunnelin, jonka louhinnan urakoitsija YIT Infra käynnistää Esplanadin alueella lokakuussa 2025. Kesällä 2026 louhinta siirtyy Mannerheimintien länsipuolelle. Maanpäälliset työt Esplanadin puistossa toteutetaan talvikaudella 2026–2027, kertoo HSY tiedotteessaan.
viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 8.10.

8.10.2025
Lähetämme jatkossa uutiskirjeet sähköpostiosoitteesta automaatti(a)vvy.fi. Mikäli olet uutiskirjeen tilaaja etkä saanut uusinta kirjettä, tarkistathan roskapostikansiosi – viesti on saattanut päätyä sinne.
varautuminen jäsenten uutisia

Lapin vesilaitokset kehittivät toimintavarmuutta ja kyberturvaa – laitosten välinen yhteistyö ja operointipalvelut kiinnostavat

7.10.2025
Neve Oy kertoo tiedotteessa, että Lapin alueen vesihuollon toimintavarmuutta, turvallisuutta ja varautumista vahvistava kehityshanke on saatu päätökseen elokuussa. Hanke kokosi yhteen 11 lappilaista vesilaitosta ja kuntaa yhteisen tavoitteen äärelle: varmistamaan vesihuollon toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
jäsenyys, yhdistystoiminta jätevesi

Kaksi uutta ääntä Viemärilaitosryhmässä

6.10.2025
Vesilaitosyhdistyksen Viemärilaitosryhmässä on aloittanut uusina jäseninä verkostopäällikkö Kimmo Viinikka, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnasta ja laitospäällikkö Teppo Tapiainen Porin Vedestä. Ryhmässä toimiminen antaa tilaisuuden jakaa oman kunnan vesihuollon näkökulmia ja olla mukana vesihuoltoalan valtakunnallisessa kehittämisessä.