Asiantuntijaryhmä: Jätevesien ravinteet turvaamaan ruuantuotantoa lannoitekriisissä

Viiden organisaation johtavista maatalous-, ruuantuotanto- ja ympäristöasiantuntijoista koostuva ryhmä ehdottaa Suomelle tukkua toimia, jotka osaltaan turvaisivat Suomen ruuantuotantoa niin kriisioloissa kuin pidemmällä tulevaisuudessakin.

Suomessa on noussut huoli maataloudessa tarvittavien lannoitteiden hinnasta ja saatavuudesta energian ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä ja etenkin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Merkittävä osa Suomessa käytetyistä lannoitteista tai niiden raaka-aineista on ollut peräisin Venäjältä. Riippuvuus Venäjästä on ollut suurin typpilannoitteissa.

Suomalaisten tulevaisuustalo Sitra sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kutsuivat koolle asiantuntijaryhmän, joka on hakenut ratkaisuja tuontilannoitteiden korvaamiseen ravinteiden kierrätyksestä. Näin voidaan parantaa Suomen huoltovarmuutta, omavaraisuutta sekä vähentää riippuvuutta fossiilisilla polttoaineilla tuotetuista mineraalilannoitteista. Sitra ja MTK kutsuivat mukaan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sekä Vesilaitosyhdistyksestä (VVY).

Nopeat ratkaisut löytyvät jätevesien ravinteiden hyödyntämisestä

Työryhmän keskeisimmät ehdotukset liittyvät yhdyskuntien jätevesilietteiden hyödyntämiseen niin, että etenkin typpi saataisiin palautettua maatalouden käyttöön nykyistä paremmin. Lisäksi työryhmä kartoitti fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä jätevedestä.

Typpi on sadon kannalta kriittisin ravinne. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Typen kierrätystä tehostamalla voisimme vähentää riippuvuutta fossiilisella energialla sidotusta mineraalitypestä, vaikka kierrätettävän typen kokonaispotentiaali ja biologisen typen sidonnan lisääminenkään eivät riittäisi kattamaan ruuantuotantomme typpilannoitustarvetta.

Ruuansyönnin kulutusperäiset ravinteet päätyvät jätevedenpuhdistamoille, jossa vain osa typestä saadaan otettua talteen ja hyötykäyttöön. Asiantuntijoiden mukaan talteen saatavan typen osuutta olisi mahdollisuus kasvattaa nopeastikin: Mädätetyn lietteen kuivauksesta jää typpipitoista nestettä, joka nykyään usein palautetaan jätevedenpuhdistusprosessiin. Mikäli nesteen typpi otettaisiin talteen esimerkiksi ammoniumsulfaattina tai -nitraattina, saataisiin kasveille sopivaa, viljelyn kannalta käyttökelpoista lannoitetta. Tämä vaatisi investointeja talteenoton tekniikoihin.
 

Kierrätyslannoitteiden turvallisuus on varmistettava

Jätevesiliete sisältää ravinteiden lisäksi myös kotitalouksista ja teollisuudesta peräisin olevia haitta-aineita, kuten orgaanisia kemikaaleja ja lääkeaineita. Haitta-aineiden pitoisuuksia on tutkittu ja tutkittujen aineiden osalta haitta-aineista aiheutuva riski on ihmiselle vähäinen. Sen sijaan haitta-aineiden vaikutuksia esimerkiksi peltoekosysteemiin ei tunneta vielä riittävästi.

Maaperän biodiversiteetin ja pieneliöstön turvaaminen on oleellista myös ravinteiden käytön tehostamiseksi peltoviljelyssä ja siksi tähän liittyvää tutkimusta on syytä lisätä jatkossa. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että kriisitilanteessa on pohdittava, voidaanko jätevesien ravinteiden käyttöä lisätä sallimalla esimerkiksi edellä mainitun nestejakeen lannoitekäyttö typpiomavaraisuuden lisäämiseksi.

”Jätevedenpuhdistamoilla tehdään hyvää työtä jätevesien puhdistamiseksi ja vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi, mutta prosessia ei ole suunniteltu ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen näkökulmasta, joiden tarve korostuu nyt kriisitilanteessa”, summaavat tilannetta työryhmän koollekutsuneet johtaja Mari Pantsar Sitrasta ja ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta.

Nopeiden toimien rinnalle kestävyyskriisiä taklaavia pidemmän aikavälin ratkaisuja

Työryhmän esittämät ratkaisut voisivat parantaa Suomen typpiomavaraisuutta suhteellisen nopeasti tilanteen mahdollisesti kriisiytyessä. Työryhmä kuitenkin painottaa, että on tärkeää kehittää ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja myös pidemmällä aikavälillä muun muassa luonnonvarojen ylikulutuksesta eroon pääsemiseksi. Työryhmä esittää keinoina jätevesien ravinteiden kierrätyksen edistämiselle lähitulevaisuudessa ja visioina tulevaisuuteen seuraavaa:

 

• • Typpi: Jäteveden typen hyödyntäminen

Biokaasulaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden mädättämöiden lietteen kuivauksessa syntyvän, typpipitoisen nestejakeen (ns. rejektiveden) prosessoinnin edistäminen ja investointien mahdollistaminen.

 

Pidemmälle aikavälille etsitään ratkaisuja typen saamiseksi laajemmin kiertoon jäteveden puhdistusprosessissa ja kartoitetaan erilaisten jätemateriaalien erilliskeräilyn mahdollisuudet parantaa kulutusperäisten päästöjen palautumista kiertoon mahdollisimman energia- ja kustannustehokkaasti sekä turvallisesti.

 

• • Fosfori: Kierrätyslannoitevalmisteita

Olemassa olevien kierrätyslannoitevalmisteiden hyödyntäminen mahdollisimman pienin riskein maaperäeliöstölle. Ratkaisujen kartoittaminen ja investointien mahdollistaminen pidemmällä aikavälillä.

 

• • Kalium: Biomassojen kartoitus

Kierrätettävien biomassojen tunnistaminen ja potentiaalisten talteenotto- tai kierrätyskohteiden tunnistaminen.

 

• • Mahdollisten esteiden kartoitus ja tunnistus

Lannoitevalmisteiden sisältämien haitta-aineiden ja erityisesti niiden pitkäaikaisten ympäristövaikutusten selvittäminen maaperässä. Olemassa olevan tiedon kokoaminen ja puutteiden tunnistaminen. Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttöä edistävän lainsäädännön varmistaminen.

 

Asiantuntijaryhmän työpaperi: (Linkki työpaperiin)

Työryhmän kokoonpano:

Paula Lindell, vesiasiain päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY), paula.lindell@vvy.fi, p. 09 8689 0121
Sari Luostarinen, johtava asiantuntija, Luonnonvarakeskus (Luke), sari.luostarinen@luke.fi, p. 0295 326 346
Mari Pantsar, johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra, mari.pantsar@sitra.fi, p. 0294 618 210
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, liisa.pietola@mtk.fi, p. 050 4384014
Timo Seppälä, ylitarkastaja (haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus (SYKE), timo.seppala@syke.fi, p. 0295 251 630