Ympäristöministeriö tiedottaa: Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen vähentämiseksi Saaristomeren alueella löytyi uusia keinoja

Voit lukea alkuperäisen tiedotteen valtioneuvoston verkkopalvelusta tästä linkistä.

Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella.
Selvitys on jatkoa hankkeelle, joka kartoitti Saaristomeren alueen pienten jätevedenpuhdistamoiden tilaa. Sen mukaan 15 tutkitusta puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseksi ja viisi hyväksi. Jatkohankkeessa oli mukana yhdeksän puhdistamoa, joilla on valmiuksia ja kiinnostusta vapaaehtoisiin kehittämistoimiin. Mukana olivat kooltaan ja vaikutuksiltaan lähes kaikki alueen merkittävimmät pienjätevedenpuhdistamot lukuun ottamatta lähitulevaisuudessa käytöstä poistuvia tai poistuvaksi suunniteltavia sekä alueen teollisuuden toimijoiden jätevedenpuhdistamoja. Selvityksen toteutti Sweco Finland Oy.

Poikkeustilanteet haaste pienille puhdistamoille

Alueen jätevedenpuhdistamot ovat kooltaan pieniä ja viipymät jätevedenpuhdistusprosessissa lyhyitä, minkä takia normaalista poikkeavat tilanteet heikentävät niiden toimintaa nopeasti ja merkittävällä tavalla. Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat alueilla, joilla on runsaasti kesäaikaista vapaa-ajan asumista tai matkailua, minkä vuoksi jätevedenpuhdistamon kuormitus vaihtelee vuodenajan mukaan. Lisäksi osalle jätevedenpuhdistamoista tulee jätevesiverkoston kautta merkittäviä määriä vuotovesiä eli viemäriin päätyneitä hulevesiä tai pohjavesiä. Runsaat vuotovedet rankkasateiden tai sulamisvesien aikaan voivat heikentää jäteveden puhdistustehoa tai aiheuttaa jäteveden ohijuoksutuksia, jolloin jätevedet menevät puhdistamatta tai huonommin puhdistettuna vesistöön.

Tarkastellut jätevedenpuhdistamot toimivat pääsääntöisesti vaatimuksien mukaisella tai sen ylittävällä tasolla. Osalla jätevedenpuhdistamoista esiintyy hetkellisiä tai toistuvia jätevedenpuhdistusprosessin häiriötilanteita, joiden hallinta on nykyisillä prosessiratkaisuilla haastavaa. Myös yksittäiset laiteviat voivat osalla jätevedenpuhdistamoista keskeyttää jäteveden puhdistusprosessin kokonaan tai osittain sekä aiheuttaa mahdollisia ohijuoksutuksia.

Vuotovedet hallintaan ja jätevesikuormitus tasaisemmaksi

Selvityksen mukaan ravinnekuormitusta Saaristomereen on mahdollista vähentää. Selvityksessä tunnistetuilla toimilla on mahdollista vähentää riskiä puhdistustehon heikkenemiseen ja jätevesien ohijuoksutuksiin. Merkittävimpiä toimia ovat jätevedenpuhdistamoille johtuvien vuotovesien hallinta sekä puhdistusprosessiin johdettavan jätevesikuormituksen ja -virtaaman tasaus.

Puhdistamoille annettiin selvityksessä myös yksilöityjä suosituksia, joilla voidaan parantaa jätevedenpuhdistuksen toimintavarmuutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi prosessiautomaation tai mittausten lisääminen, laitteistojen uusiminen tai varalaitteiden hankinta, paikallisten valvonta- ja käyttötoimenpiteiden lisääminen tai varautumissuunnitelma häiriötilanteita varten. Osalla jätevedenpuhdistamoista tekninen käyttöikä on kokonaan tai osittain saavutettu, ja näille tulisi lähivuosien aikana toteuttaa laajempi kunto- ja prosessitarkastelu.

Saaristomeren pienjätevedenpuhdistamoilla suoritettavien kehittämistoimenpiteiden investointien alustava kustannusarvio on yhteensä noin 350 000 euroa.

Kuormituksen paikallinen vaikutus voi olla suuri

Jätevedet aiheuttavat pistemäistä ravinnekuormitusta vesistöön. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 6 prosenttia ja typpikuormasta 7 prosenttia. Jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus on vaikutuksiltaan kuitenkin vähäisempi kuin Saaristomerellä ja rannikkoalueella syntyvä muu ravinnekuormitus. Suurin osa Saaristomeren ravinnekuormasta tulee maataloudesta: fosforikuormasta 67 prosenttia ja typpikuormasta 50 prosenttia. Vaikka puhdistettujen jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri.

Lisätietoja:

Maija Vilpanen, erityisasiantuntija, etunimi.sukunimi@gov.fi
Riikka Malila, ohjelmapäällikkö, etunimi.sukunimi@gov.fi