Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tiedätkö miten tehokkaasti eri taudinaiheuttajiat poistuvat vedentuotantoketjun eri vaiheissa?

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa.

5.11.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Taudinaiheuttajien poistumisen vedentuotantoketjussa pitää olla tehokkaampaa kuin raakaveden laadun perusteella määritelty tarvittava poistoteho, eli kun vaiheen 5 tulos on negatiivinen kaikkien mikrobiryhmien osalta, vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä.

Vesilaitokset ja suunnittelijat voivat käyttää työkalua taudinaiheuttajien poistumisen arviointiin vedentuotantoketjussa seuraavilla tavoilla: 

  • Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden arviointi laskennallisesti ja systemaattisesti.
  • Uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa tarvittavien ja riittävien toimenpiteiden määrittely taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa tai sen eri vaiheissa.
  • Olemassa olevan vedentuotantoketjun arviointi taudianaiheuttajien poistumisen riittävyyden suhteen ja mahdollisten parannustarpeiden tunnistaminen.
  • Ymmärryksen lisääminen taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä ja siten toiminnan turvallisuuden lisääminen. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen
  • WSP:ssä tehdyn yleisen riskinarvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen taudinaiheuttajaryhmittäin.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla https://www.vvy.fi/site/assets/files/3057/tyokalu_taudinaiheuttajien_poistotehon_arviointiin_vedentuotantoketjussa_2__painos.pdf. Tähän painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.   

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

jätevesi talousvesi varautuminen

Vesihuollon kyberpuolustusta vahvistettiin harjoituksessa Jyväskylässä

17.12.2025
Puhtaan veden tuottamisesta ja jakelusta sekä jätevedenkäsittelystä vastaavia toimijoita pääsi vahvistamaan osaamistaan alan käyttöön räätälöidyssä harjoitusympäristössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Huoltovarmuuskeskus kertovat tiedotteessaan yhteistyönä järjestämästään kyberharjoituksesta.
viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 17.12.

17.12.2025
Eduskunta on hyväksynyt vesihuoltolain muuttamisen, lue uutiskirjeestä tiivistelmä uusista vaatimuksista. Blogissa, Riina Liikanen, valmiuspäällikkö, vesihuoltopoolin poolisihteeri kertoo, miksi yhteinen varautuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Lisäksi mukana tieto hankkeista, jotka saivat Kehittämisrahaston rahoitusta. Uutiskirjeessä esittelemme myös tuoreen tunnuslukuraportin.
varautuminen

Vesihuollossa tarvitaan enemmän yhteistä varautumista

17.12.2025
Vaatimukset vesihuoltolaitosten varautumiseen lisääntyvät. Riina Liikanen, valmiuspäällikkö, vesihuoltopoolin poolisihteeri kertoo blogissaan, miksi yhteinen varautuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Venlan laaja taso maksuttomaksi varsinaisille jäsenille vuodesta 2026 alkaen

17.12.2025
Vesilaitosyhdistyksen hallitus päätti 11.12.2025 pidetyssä kokouksessaan muuttaa tunnuslukujärjestelmä Venlan laajan tason yhdistyksen varsinaisille jäsenille maksuttomaksi jäsenpalveluksi vuodesta 2026 alkaen.
verkosto ja pumppaamot viestintä

Kinkkurasvan paikka ei ole viemärissä

17.12.2025
Joulun lähestyessä vesihuoltolaitos voi viestinnässään muistuttaa, että ruokien paistorasvaa ei saa kaataa viemäriin eikä wc-pönttöön. Jähmettyessään rasva voi tukkia putkistot ja aiheuttaa laajoja ja kalliita vahinkoja. Katso miten Haminan Vesi, Porin Vesi, Kuopion Vesi ja Oulun Vesi viestivät aiheesta viestivät aiheesta viime joulun aikaan.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Uudet kasvot koulutustyöryhmässä: Tommi Rantanen ja Vesa Arvonen

17.12.2025
Vesilaitosyhdistyksen koulutustyöryhmässä aloitti tänä syksynä uusia jäseniä, jotka tuovat mukanaan arvokasta kokemusta ja tuoreita näkökulmia vesihuollon koulutuksen kehittämiseen. Kysymme heiltä miksi he halusivat lähteä mukaan toimintaan sekä mitkä kysymykset he kokevat tärkeiksi.