Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tiedätkö miten tehokkaasti eri taudinaiheuttajiat poistuvat vedentuotantoketjun eri vaiheissa?

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa.

5.11.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Taudinaiheuttajien poistumisen vedentuotantoketjussa pitää olla tehokkaampaa kuin raakaveden laadun perusteella määritelty tarvittava poistoteho, eli kun vaiheen 5 tulos on negatiivinen kaikkien mikrobiryhmien osalta, vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä.

Vesilaitokset ja suunnittelijat voivat käyttää työkalua taudinaiheuttajien poistumisen arviointiin vedentuotantoketjussa seuraavilla tavoilla: 

  • Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden arviointi laskennallisesti ja systemaattisesti.
  • Uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa tarvittavien ja riittävien toimenpiteiden määrittely taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa tai sen eri vaiheissa.
  • Olemassa olevan vedentuotantoketjun arviointi taudianaiheuttajien poistumisen riittävyyden suhteen ja mahdollisten parannustarpeiden tunnistaminen.
  • Ymmärryksen lisääminen taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä ja siten toiminnan turvallisuuden lisääminen. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen
  • WSP:ssä tehdyn yleisen riskinarvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen taudinaiheuttajaryhmittäin.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla https://www.vvy.fi/site/assets/files/3057/tyokalu_taudinaiheuttajien_poistotehon_arviointiin_vedentuotantoketjussa_2__painos.pdf. Tähän painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.   

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

kiertotalous jäsenten uutisia

Hiilijalanjälkilaskenta seuraa päästöjen kehitystä Tampereen Vedessä

11.6.2026
Tampereen Vedessä on laskettu hiilijalanjälkeä vuodesta 2020 alkaen. Laskenta on keskeinen työkalu päästöjen kehityksen seurannassa, ja sen tuloksia hyödynnetään hiilitiekartan toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Tässä kirjoituksessa kehitysinsinöörit avaavat, miten laskentaa käytännössä toteutetaan ja hyödynnetään.
osaaminen vesihuolto laajasti

Ympäristöalan ammattitutkinnot uudistuvat

10.6.2026
Opetushallitus on käynnistänyt ympäristöalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamisen. Nyt on oikea hetki vaikuttaa ja varmistaa, että tutkinnot vastaavat jatkossakin vesihuoltoalan tarpeisiin.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 10.6.

10.6.2026
Uutiskirjeessä nostamme esiin ajankohtaisen lainsäädäntöasian: maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevan lain valmistelun keskeyttämisen. Esittelemme myös kaksi päivitettyä julkaisua vesihuoltolaitosten työn tueksi 1) Hyvän vesihuollon kriteerit sekä 2) Viemäreiden kunnon tutkiminen – visuaaliset tutkimusmenetelmät. Lisäksi mukana on katsaus alan ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vesihuoltoa ja yhteiskunnan toimintavarmuutta käsittelevä Kauppalehden kampanjaliite sekä Oulun Veden kuulumisia Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen.
talousvesi

Kupariputkien pistekorroosio - tapaustutkimus

10.6.2026
Kiinteistöjen kupariputkien pistekorroosio on yleistynyt 1990‑luvun lopulta lähtien, mutta ilmiölle ei ole löytynyt selkeää yhteyttä talousveden laatuun, vedenkäsittelyyn tai verkostoon. Tutkimushankkeen tulokset viittaavat siihen, että keskeinen vaikutustekijä voi liittyä kupariputkien sisäpinnan käsittelyn muutoksiin: karhennetuille pinnoille voi jäädä partikkeleita, jotka edistävät pistesyöpymää.
talousvesi varautuminen viestintä

Vesihuolto ja yhteiskunnan toimintavarmuus esillä Kauppalehden kampanjaliitteessä

9.6.2026
Vesihuollon rooli yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaajana on esillä Mediaplanetin kampanjaliitteessä, joka julkaistiin 9.6. Mukana mm. Reetta Stjerna, Vesilaitosyhdistys; Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö; Vuokko Laukka, Suomen ympäristökeskus sekä Hanna Hautamäki, KVVY Tutkimus Oy.
hallinto ja talous julkaisut

Uusi päivitetty painos: Hyvän vesihuollon kriteerit – julkaistu!

5.6.2026
Julkaisimme päivitetyn version Hyvän vesihuollon kriteerit -julkaisusta sekä sitä täydentävän Excel-työkalun, joka tekee kriteeristön hyödyntämisestä aiempaa helpompaa ja nopeampaa.