Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tiedätkö miten tehokkaasti eri taudinaiheuttajiat poistuvat vedentuotantoketjun eri vaiheissa?

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa.

5.11.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Taudinaiheuttajien poistumisen vedentuotantoketjussa pitää olla tehokkaampaa kuin raakaveden laadun perusteella määritelty tarvittava poistoteho, eli kun vaiheen 5 tulos on negatiivinen kaikkien mikrobiryhmien osalta, vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä.

Vesilaitokset ja suunnittelijat voivat käyttää työkalua taudinaiheuttajien poistumisen arviointiin vedentuotantoketjussa seuraavilla tavoilla: 

  • Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden arviointi laskennallisesti ja systemaattisesti.
  • Uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa tarvittavien ja riittävien toimenpiteiden määrittely taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa tai sen eri vaiheissa.
  • Olemassa olevan vedentuotantoketjun arviointi taudianaiheuttajien poistumisen riittävyyden suhteen ja mahdollisten parannustarpeiden tunnistaminen.
  • Ymmärryksen lisääminen taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä ja siten toiminnan turvallisuuden lisääminen. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen
  • WSP:ssä tehdyn yleisen riskinarvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen taudinaiheuttajaryhmittäin.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla https://www.vvy.fi/site/assets/files/3057/tyokalu_taudinaiheuttajien_poistotehon_arviointiin_vedentuotantoketjussa_2__painos.pdf. Tähän painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.   

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

vesihuoltopäivä

Vesilaitosyhdistyksen 60-vuotisjuhlastipendi tekniikan tohtori Axumawit Tesfamariamille

20.5.2026
Vesilaitosyhdistys on myöntänyt 60-vuotisjuhlastipendin tekniikan tohtori Axumawit Tesfamariamille. Palkinto myönnettiin hänen väitöstutkimuksestaan, joka käsittelee jätevesiverkostojen vuotovesien tunnistamista erillisviemäreissä. Stipendi jaettiin Vesihuolto 2026 -päivillä Lahdessa.
lainsäädäntö vesihuolto laajasti vesihuoltopäivä

Mediatiedote: Vesihuoltolaki vahvistaa vesihuoltoa ja kansallinen vesihuoltouudistus vauhdittaa vesihuoltolaitosten yhdistymisiä

20.5.2026
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Uudistettu vesihuoltolaki parantaa vesihuollon turvallisuutta, suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kansallinen vesihuoltouudistus vauhdittaa kehitystä edelleen ja kannustaa kuntia ja vesihuoltolaitoksia rakentamaan vahvempia organisaatiokokonaisuuksia.

VESKY- ja VESFY-hankkeet palkittiin Pro Vesihuolto -kunniamaininnalla

20.5.2026
Vesihuoltoalan yhteiset kehityshankkeet VESKY ja VESFY on palkittu Pro Vesihuolto -kunniamaininnalla Vesihuolto 2026 -päivillä Lahdessa. Hankkeet muodostavat poikkeuksellisen vahvan ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa vesihuollon kyber- ja fyysistä turvallisuutta sekä toimintavarmuutta on kehitetty systemaattisesti vesihuoltolaitosten yhteistyönä.
jäsenyys, yhdistystoiminta vesihuoltopäivä

Vesilaitosyhdistys palkitsi viisi ansioitunutta vesihuoltoalan vaikuttajaa numeroiduilla kultaisilla ansiomerkeillä

20.5.2026
Vesilaitosyhdistys on myöntänyt vuoden 2026 numeroidut kultaiset ansiomerkit viidelle suomalaisen vesihuollon ansioituneelle asiantuntijalle. Vuonna 2026 kunnianosoituksen saavat toimitusjohtaja Tommi Fred, johtaja Juha Hiltula, toimitusjohtaja Juha Kotiranta, projektijohtaja Jarmo Antikainen ja professori Anna Mikola. Kukin heistä on uransa aikana edistänyt suomalaisen vesihuollon laatua, luotettavuutta ja kehitystä vuosikymmenten ajan.
verkosto ja pumppaamot

Päivitetty julkaisu: Viemäreiden kunnon tutkiminen – Visuaaliset tutkimusmenetelmät

19.5.2026
Uusi vesihuoltolaki (1087/2025) velvoittaa vesihuoltolaitokset tuntemaan verkostojensa kunnon sekä laatimaan ja ylläpitämään omaisuudenhallintasuunnitelman. Lakia täydentävä asetus (1173/2025) edellyttää, että suunnitelmassa esitetään tiedot verkosto-omaisuudesta, tehdyistä ja suunnitelluista kuntotutkimuksista sekä kunnossapito- ja huoltotoimista. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein.
koulutus & tapahtuma talousvesi

Varmista paikkasi Pohjoismaisessa juomavesikonferenssissa NORDIWA 2026

13.5.2026
Ilmoittautuminen konferenssiin on nyt avoinna. Tapahtuma järjestetään Tukholmassa 16.–18.9.2026.