Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tiedätkö miten tehokkaasti eri taudinaiheuttajiat poistuvat vedentuotantoketjun eri vaiheissa?

Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa auttaa arvioimaan laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa. Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa.

5.11.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Työkalussa annetaan tai lasketaan eri mikrobiryhmien logaritmiset poistumat vedentuotantoketjun eri vaiheissa ja verrataan tätä raakaveden laadun perusteella määriteltyyn talousveden turvallisen laadun turvaamiseksi tarvittavaan logaritmiseen poistumaan. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Taudinaiheuttajien poistumisen vedentuotantoketjussa pitää olla tehokkaampaa kuin raakaveden laadun perusteella määritelty tarvittava poistoteho, eli kun vaiheen 5 tulos on negatiivinen kaikkien mikrobiryhmien osalta, vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho on riittävä.

Vesilaitokset ja suunnittelijat voivat käyttää työkalua taudinaiheuttajien poistumisen arviointiin vedentuotantoketjussa seuraavilla tavoilla: 

  • Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyden arviointi laskennallisesti ja systemaattisesti.
  • Uusien laitosten tai prosessivaiheiden suunnittelussa tarvittavien ja riittävien toimenpiteiden määrittely taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa tai sen eri vaiheissa.
  • Olemassa olevan vedentuotantoketjun arviointi taudianaiheuttajien poistumisen riittävyyden suhteen ja mahdollisten parannustarpeiden tunnistaminen.
  • Ymmärryksen lisääminen taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä ja siten toiminnan turvallisuuden lisääminen. Tämä osaaminen on tärkeää erityisesti häiriötilanteissa, kun muutokset raakaveden laadussa tai laitoksen toiminnassa voivat vaikuttaa taudianaiheuttajien poiston tehokkuuteen
  • WSP:ssä tehdyn yleisen riskinarvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen taudinaiheuttajaryhmittäin.

Oppaan 2. painos on maksutta ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilla https://www.vvy.fi/site/assets/files/3057/tyokalu_taudinaiheuttajien_poistotehon_arviointiin_vedentuotantoketjussa_2__painos.pdf. Tähän painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.   

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

lainsäädäntö vesihuolto laajasti

Maa- ja metsätalousvaliokunta kannattaa vesihuoltolain muuttamista

6.11.2025
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö vesihuoltolain muuttamisesta (HE 40/2025 vp) on valmistunut, kerrotaan eduskunnan tiedotteessa. Esitys on osa kansallista vesihuoltouudistusta, ja liittyy lisäksi Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka hyväksymistä valiokunta kannatti (MmVM 11/2021 vp). Kansalaisaloite hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti syksyllä 2021.

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.11.

6.11.2025
Uutiskirjeessä Nurmijärven Veden johtaja Kimmo Rintamäki kertoo, miksi hän halusi lähteä mukaan Vesilaitosyhdistyksen Hallinto- ja talousryhmään sekä mitkä kysymykset hän kokee tärkeiksi. Lisäksi muistutamme, että vuoden 2026 alusta alkaen uudet talousveden laatuvaatimukset on huomioitava valvontatutkimusohjelmissa. Kerromme myös vuoden 2025 alussa voimaan astuneen yhdyskuntajätevesidirektiivin kansallisesta lainsäädäntötyöstä. Jäsenten kuulumisissa voit katsoa kuvia Juvan kunnan jätevedenpuhdistamon vihkijäisistä.
jätevesi

Yhdyskuntajätevesidirektiivin velvoitteet tulevat, olemmeko valmiita?

4.11.2025
Direktiivi astui voimaan vuoden 2025 alussa, minkä seurauksena kansallista lainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan uusia vaatimuksia. Työ on edelleen käynnissä, ja eduskuntavaalit vaikuttavat aikatauluun siten, että muutosesityksen tulee olla valmis jo syksyllä 2026. Direktiivin mukainen takaraja kansallisten lakimuutosten toteuttamiselle on 31.7.2027. Vesilaitosyhdistys on nimettynä hankkeen seurantaryhmään.

Tämän jälkeen puhdistamoiden lupia tullaan laajasti tarkistamaan, ja vaatimusten muutokset, erityisesti mikroepäpuhtauksien ja kokonaistypen poiston osalta, voivat olla merkittäviä myös pienemmille puhdistamoille.
jätevesi

Ympäristöministeriö tiedottaa: Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen vähentämiseksi Saaristomeren alueella löytyi uusia keinoja

3.11.2025
Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.
lainsäädäntö talousvesi

Uudet talousveden laatuvaatimukset voimaan vuodenvaihteen jälkeen

3.11.2025
Uudet talousveden laatuvaatimukset on lisättävä valvontatutkimusohjelmien näytteenottosuunnitelmiin vuoden 2026 alusta lähtien. Suurin osa vesihuoltolaitoksista on jo ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, mutta kaikkien on tärkeää varmistaa, että talousveden laadun valvonnan näytteenottosuunnitelmat ovat ajan tasalla. Määräykset perustuvat EU:n juomavesidirektiiviin (EU) 2020/2184, joka on toimeenpantu Suomessa kansallisella lainsäädännöllä, joka tuli voimaan 12.1.2023. Uusien muuttujien laatuvaatimuksia sovelletaan 12.1.2026 alkaen.
viestintä

Muutos Vesilaitosyhdistyksen uutiskirjeen lähettäjän sähköpostiosoitteeseen

3.11.2025
Lähetämme jatkossa Vesilaitosyhdistyksen uutiskirjeet sähköpostiosoitteesta automaat­ti(a)vvy.fi. Huomio uutiskirjeen tilaajat! Mikäli et ole saanut uutiskirjettämme viime viikkoina, tarkistathan sähköpostisi roskapostikansion. Jos viesti on päätynyt sinne, voit merkitä sen 'ei roskapostiksi', jotta tulevat kirjeet saapuvat perille normaalisti.