Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

THL:n jätevesitutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa jätevesitutkimuksestaan, että Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

2.6.2020

Lue alkuperäinen tiedote THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronavirusta-helsingin-ja-turun-jatevesissa-mutta-ei-muissa-viikkoseurantakohteissa?redirect=%2Ffi%2F

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Tulokset perustuvat 24.–25. toukokuuta 24 tunnin aikana otettuihin kokoomanäytteisiin. Etenkin Helsingin Viikinmäen näytteestä todettiin koronaviruksen RNA:ta. Myös Turun Kakolanmäen puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaittiin pieni määrä viruksen RNA:ta. Sen sijaan Tampereella Viinikanlahden, Kuopiossa Lehtoniemen ja Oulussa Taskilan puhdistamoilta kerätyistä näytteistä ei löytynyt merkkejä koronaviruksesta.

Jätevesitutkimuksen odotetaan antavan lisätietoa koronavirusepidemian laajuudesta ja etenemisestä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että seurantaa voidaan hyödyntää osana epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon varautumista.

”Todettujen tartuntojen perusteella epidemiatilanne on nyt rauhoittumassa, ja jätevesitutkimukset vahvistavat yksilötestauksen havaintoja. Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Näytteitä kerätään 28 puhdistamosta

Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilta. Lisäksi näytteitä kerätään kuukausittain seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Maarianhamina, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Salo, Rauma, Pietarsaari ja Vihti.

Keräykset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja puhdistamot ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. 

”Tällä hetkellä näytteenotto tehdään maa- ja metsätalousministeriön starttirahalla ja keskitymme jätevedenpuhdistamoille tulevan veden talteenottoon. Lisäksi osalla puhdistamoista kerätään näytteitä jätevesilietteistä ja puhdistamoilta lähtevästä vedestä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, Pitkänen kuvailee.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuuksia tutkia luotettavasti jo aiemmin huhti-toukokuussa tallennettujen näytteiden koronaviruslukumääriä. Tuloksia näistä testeistä saataneen elokuussa.

”Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, pystyykö koronavirus säilymään elinkykyisenä jätevedenpuhdistamoille tulevassa vedessä”, Pitkänen sanoo.

Kansainvälistä vertailua tulossa

THL:n käyttämä menetelmä ja sen tuottamat tulokset ovat yhteneväisiä tuloksiin, joita eri tutkimusryhmät ovat raportoineet jätevesitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. 

”Suomen keräyksissä ainutlaatuista on, että kerättävä jätevesi kattaa suuren osan eli noin 60 prosenttia väestöstä”, Pitkänen kertoo.

Suomessa tuotettavan aineiston on lisäksi tarkoitus olla osa Euroopan-laajuista selvitystyötä, jonka ensimmäinen yhteinen mittauskerta toteutettiin 31.5.–1.6. 

Lisätietoja

SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla -hankesivut

Aiempi tiedote tutkimuksen käynnistymisestä 

Koronavirus ja vesiturvallisuus 

THL, Tarja Pitkänen, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@thl.fi 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

koulutus & tapahtuma talousvesi

Pohjoismainen juomavesikonferenssi NORDIWA 2026

19.1.2026
Pohjoismainen juomavesikonferenssi järjestetään 16.-18.9.2026 Tukholmassa. Abstraktien lähetys on nyt avoinna ja se päättyy 20.2.2026.
viestintä

Kaikki vuonna 2025 ilmestyneet julkaisut

15.1.2026
Vuonna 2025 ilmestyi kahdeksan julkaisua. Lisäksi tehtiin pdf-versiot julkaisuista Talousveden klooraus ja Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla. Kaikki viime vuonna ilmestyneet julkaisut ovat maksuttomia ja vapaasti ladattavissa verkkokaupasta.
viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 14.1.

14.1.2026
Tutustu uutiskirjeessä Vesilaitosyhdistyksen lausuntoon laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esittelemme myös valmistuneen Kehittämisrahaston hankkeen ja sen julkaisun "Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa". Kannustamme toimittamaan hakemukset kehittämisrahaston ennakkokäsittelyyn 15.2. mennessä. Lisäksi toivomme, että ehdotat Pro Vesihuolto -palkinnon saajaa. Uutiskirjeestä löydät yhteenvedon koulutusvuodesta 2025: katso suosituimmat koulutukset. Kerromme myös, että webinaarimme ovat jatkossa maksuttomia kaikille jäsenille. Edelleen muistutamme, että kesätyöntekijöiden haku käynnistyy jo alkuvuodesta – huomioithan tämän ajoissa.
talousvesi

Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa

13.1.2026
Hankkeen tavoitteena oli lisätä vesilaitosten tietoisuutta eri hapetusvaihtoehdoista sekä prosessiolosuhteista, joilla raudan ja mangaanin poistumista raakavedestä saadaan tehostettua. Hankkeessa laaditun kirjallisuuskatsauksen, työpajan ja kyselytutkimuksen sekä vedenlaatuanalyysien perusteella kerättiin tietoa pohjavesilaitoksilla käytössä olevista tekniikoista.
varautuminen viestintä

Varautumispäivä 7.2.2026

13.1.2026
Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) järjestämää Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2.2026. Päivän teemana on ”Varautuminen on myös taitoa”. Varautumispäivään voi osallistua somessa kuka tahansa.

Lausunto laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi

9.1.2026
Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että vesihuoltoala jätetään kokonaisuudessaan lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle. Vesihuolto on yhteiskunnan toiminnankannalta kriittinen palvelu, jonka erityispiirteet ja turvallisuusvaatimukset edellyttävät poikkeusta yleisestä sääntelystä. Lisäksi tällä ratkaisulla (jättämällä vesihuoltoala lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle) vähennettäisiin
vesihuoltoalan raskasta hallinnollista taakkaa ja varmistettaisiin, että vesihuoltolaitosten rajalliset resurssit kohdentuvat niiden ydintehtävän tehokkaaseen hoitoon.