Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

THL:n jätevesitutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa jätevesitutkimuksestaan, että Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

2.6.2020

Lue alkuperäinen tiedote THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronavirusta-helsingin-ja-turun-jatevesissa-mutta-ei-muissa-viikkoseurantakohteissa?redirect=%2Ffi%2F

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Tulokset perustuvat 24.–25. toukokuuta 24 tunnin aikana otettuihin kokoomanäytteisiin. Etenkin Helsingin Viikinmäen näytteestä todettiin koronaviruksen RNA:ta. Myös Turun Kakolanmäen puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaittiin pieni määrä viruksen RNA:ta. Sen sijaan Tampereella Viinikanlahden, Kuopiossa Lehtoniemen ja Oulussa Taskilan puhdistamoilta kerätyistä näytteistä ei löytynyt merkkejä koronaviruksesta.

Jätevesitutkimuksen odotetaan antavan lisätietoa koronavirusepidemian laajuudesta ja etenemisestä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että seurantaa voidaan hyödyntää osana epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon varautumista.

”Todettujen tartuntojen perusteella epidemiatilanne on nyt rauhoittumassa, ja jätevesitutkimukset vahvistavat yksilötestauksen havaintoja. Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Näytteitä kerätään 28 puhdistamosta

Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilta. Lisäksi näytteitä kerätään kuukausittain seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Maarianhamina, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Salo, Rauma, Pietarsaari ja Vihti.

Keräykset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja puhdistamot ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. 

”Tällä hetkellä näytteenotto tehdään maa- ja metsätalousministeriön starttirahalla ja keskitymme jätevedenpuhdistamoille tulevan veden talteenottoon. Lisäksi osalla puhdistamoista kerätään näytteitä jätevesilietteistä ja puhdistamoilta lähtevästä vedestä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, Pitkänen kuvailee.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuuksia tutkia luotettavasti jo aiemmin huhti-toukokuussa tallennettujen näytteiden koronaviruslukumääriä. Tuloksia näistä testeistä saataneen elokuussa.

”Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, pystyykö koronavirus säilymään elinkykyisenä jätevedenpuhdistamoille tulevassa vedessä”, Pitkänen sanoo.

Kansainvälistä vertailua tulossa

THL:n käyttämä menetelmä ja sen tuottamat tulokset ovat yhteneväisiä tuloksiin, joita eri tutkimusryhmät ovat raportoineet jätevesitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. 

”Suomen keräyksissä ainutlaatuista on, että kerättävä jätevesi kattaa suuren osan eli noin 60 prosenttia väestöstä”, Pitkänen kertoo.

Suomessa tuotettavan aineiston on lisäksi tarkoitus olla osa Euroopan-laajuista selvitystyötä, jonka ensimmäinen yhteinen mittauskerta toteutettiin 31.5.–1.6. 

Lisätietoja

SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla -hankesivut

Aiempi tiedote tutkimuksen käynnistymisestä 

Koronavirus ja vesiturvallisuus 

THL, Tarja Pitkänen, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@thl.fi 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 17.6.

17.6.2025
Katso jo nyt uutiskirjeestä syksyn koulutuksia. Voit myös tutustua vesihuoltolaitoksen johtajan sekä talousveden tuotannosta vastaavan ammattiprofiileihin. Verkostot vesille -hankkeen blogisarjassa Marko Männynsalo ja Simo Tschernov kertovat, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kerromme myös, että valtioneuvosto on julkaissut vesihuollon vähähiilisyystiekartan, joka edistää ja ohjaa vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Suomessa. Lisäksi kannattaa katsoa alku vuonna ilmestynyt neljä uutta julkaisuamme.
kehittämisrahasto

Toimita hakemus Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ennakkokäsittelyyn 30.9. mennessä

13.6.2025
Kaikki Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle osoitettavat rahoitushakemukset tulee toimittaa ennen varsinaista hakua ennakkokäsittelyyn. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Erityisesti halutaan tukea käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ja vesihuoltoalaa laajasti hyödyttäviä hankkeita.
jätevesi kiertotalous

Vähähiilinen vesihuolto 2035 - Tiekartta päästöjen vähentämiseen

12.6.2025
Maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa, että vesihuollon vähähiilisyystiekartassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.
hallinto ja talous julkaisut jätevesi kiertotalous liete pohjavesi talousvesi verkosto ja pumppaamot

Alkuvuonna 2025 ilmestyneet Vesilaitosyhdistyksen julkaisut

10.6.2025
Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa on tänä vuonna ilmestynyt neljä uutta julkaisua. Tustustu maksuttomiin julkaisuihin ja ylläpidä osaamistasi.
osaaminen vesihuolto laajasti

Miltä työura vesialalla voi näyttää?

9.6.2025
Verkostot vesille -hankkeen blogisarjassa julkaistaan upeita ja erilaisia uratarinoita vesialalta. Tarinoissa kerrotaan, miten ammattilaiset ovat innostuneet alasta ja mitä he työssään arvostavat.