Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

THL:n jätevesitutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa jätevesitutkimuksestaan, että Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

2.6.2020

Lue alkuperäinen tiedote THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronavirusta-helsingin-ja-turun-jatevesissa-mutta-ei-muissa-viikkoseurantakohteissa?redirect=%2Ffi%2F

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa otettiin huhti-toukokuussa käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla pystytään määrittämään koronaviruksen RNA:n, eli viruksen geeniperimän, määrä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Nyt tutkimuksesta on saatu ensimmäisiä tuloksia.

Tulokset perustuvat 24.–25. toukokuuta 24 tunnin aikana otettuihin kokoomanäytteisiin. Etenkin Helsingin Viikinmäen näytteestä todettiin koronaviruksen RNA:ta. Myös Turun Kakolanmäen puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaittiin pieni määrä viruksen RNA:ta. Sen sijaan Tampereella Viinikanlahden, Kuopiossa Lehtoniemen ja Oulussa Taskilan puhdistamoilta kerätyistä näytteistä ei löytynyt merkkejä koronaviruksesta.

Jätevesitutkimuksen odotetaan antavan lisätietoa koronavirusepidemian laajuudesta ja etenemisestä. Nyt saadut tulokset osoittavat, että seurantaa voidaan hyödyntää osana epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon varautumista.

”Todettujen tartuntojen perusteella epidemiatilanne on nyt rauhoittumassa, ja jätevesitutkimukset vahvistavat yksilötestauksen havaintoja. Jätevesistä voidaan havaita ennakkoon, jos virusta kiertää väestössä enenevissä määrin”, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Näytteitä kerätään 28 puhdistamosta

Näytekeräys aloitettiin huhtikuussa kaikkiaan 28 jätevedenpuhdistamolla. Näytteitä kerätään toistaiseksi viikoittain Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun puhdistamoilta. Lisäksi näytteitä kerätään kuukausittain seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Maarianhamina, Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Salo, Rauma, Pietarsaari ja Vihti.

Keräykset ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja puhdistamot ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. 

”Tällä hetkellä näytteenotto tehdään maa- ja metsätalousministeriön starttirahalla ja keskitymme jätevedenpuhdistamoille tulevan veden talteenottoon. Lisäksi osalla puhdistamoista kerätään näytteitä jätevesilietteistä ja puhdistamoilta lähtevästä vedestä yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, Pitkänen kuvailee.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuuksia tutkia luotettavasti jo aiemmin huhti-toukokuussa tallennettujen näytteiden koronaviruslukumääriä. Tuloksia näistä testeistä saataneen elokuussa.

”Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, pystyykö koronavirus säilymään elinkykyisenä jätevedenpuhdistamoille tulevassa vedessä”, Pitkänen sanoo.

Kansainvälistä vertailua tulossa

THL:n käyttämä menetelmä ja sen tuottamat tulokset ovat yhteneväisiä tuloksiin, joita eri tutkimusryhmät ovat raportoineet jätevesitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. 

”Suomen keräyksissä ainutlaatuista on, että kerättävä jätevesi kattaa suuren osan eli noin 60 prosenttia väestöstä”, Pitkänen kertoo.

Suomessa tuotettavan aineiston on lisäksi tarkoitus olla osa Euroopan-laajuista selvitystyötä, jonka ensimmäinen yhteinen mittauskerta toteutettiin 31.5.–1.6. 

Lisätietoja

SARS-CoV-2 jätevedenpuhdistamoilla -hankesivut

Aiempi tiedote tutkimuksen käynnistymisestä 

Koronavirus ja vesiturvallisuus 

THL, Tarja Pitkänen, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@thl.fi 

 

Avainsanat:

Lisää aiheesta

vesihuolto laajasti viestintä

Miten vesihuolto näkyy lapsille ja nuorille?

9.3.2026
Vesihuoltoalan yhteinen tavoite on lisätä alan näkyvyyttä, arvostusta ja vetovoimaa – erityisesti lasten ja nuorten parissa, sillä heidän kauttaan tieto kulkee luontevasti myös aikuisille. Tutustua vuonna 2024 julkaistuun Lapset ja nuoret vesihuollon viestinnän kohteina selvitykseen. Vaikka osa sen linkeistä on saattanut jo vanhentua, julkaisu antaa edelleen hyvän yleiskuvan ja ideoita aiheeseen.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkit

9.3.2026
Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. Kultaisen, hopeisen ja pronssisen ansiomerkin myöntää hakemuksesta Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja.

Numeroitujen kultaisten ansiomerkkien saajista voi tehdä ehdotuksia Vesilaitosyhdistyksen hallitukselle.
jäsenyys, yhdistystoiminta viestintä

Vesilaitosyhdistyksen viestintäverkosto – yhdessä parempaa viestintää

9.3.2026
Viestintäverkosto kokoaa yhteen vesihuoltolaitosten viestinnän parissa työskentelevät – niin viestinnän ammattilaiset kuin ne, joille viestintä on osa muuta työtä. Verkoston tavoitteena on tarjota vertaistukea, jakaa toimivia käytäntöjä ja vahvistaa vesihuoltolaitosten viestinnän osaamista.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Yhteistoimintajäsenjaoston uusi puheenjohtajisto valittu

9.3.2026
Vesilaitosyhdistyksen yhteistoimintajäsenjaoston kokous pidettiin 21.1.2026. Kokouksessa valittiin jaoston puheenjohtajisto seuraavalle toimikaudelle.
hulevesi

Ennakkotietoa: Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan

6.3.2026
Itä-Suomen elinvoimakeskus avaa keväällä 2026 valtakunnallisen avustushaun, jossa tuetaan yhdyskuntien hule- ja jätevesistä aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien arviointia. Haku toteutetaan osana ympäristöministeriön Ahti-ohjelman Haitta-aineet hallintaan -teemaa.
lainsäädäntö varautuminen

Lausunto ehdotuksesta uudeksi valmiuslaiksi

27.2.2026
Vesilaitosyhdistys korostaa lausunnossaan, että vesihuollon jatkuvuus on turvattava myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Lausunnossa esitetään täsmennyksiä ja laajennuksia, joilla varmistetaan veden saanti, jätevesihuolto sekä vesihuollolle välttämättömien hyödykkeiden, energian, viestintäyhteyksien ja rakentamisen saatavuus.