Sisäilman radonmittaukset vesilaitoksilla
30.3.2022
Vesilaitokset ovat uuden säteilylain voimaantulon jälkeen tehneet kiitettävän aktiivisesti radonmittauksia ja selvittäneet työntekijöiden radonaltistusta, varsinkin vuonna 2021. STUKin työpaikkojen radonvalvonnalla on kuitenkin merkittävä rooli vesilaitostyöntekijöiden säteilysuojelussa, sillä velvoitetta tehdä radonmittauksia ei edelleenkään aina tunneta.
STUKin selvityksen mukaan vuoden 2021 lopussa radonmittauksia oli tehty vesilaitoksilla kaikkiaan 100 työantajan toimesta ja 483 työpaikalla yhteensä 1050 kappaletta. Radonpitoisuus oli viitearvoa (300 Bq/m3) suurempi 40 %:ssa mittauksista ja mittauksissa löytyi myös erittäin suuria radonpitoisuuksia. Suurin mitattu radonpitoisuus vesilaitoksen sisäilmassa oli 31 600 Bq/m3.
Vuoden 2022 alussa STUK lähetti selvityspyyntöjä pienille ja keskisuurille vedentuottajille. Tavoitteena on, että kaikilla säteilylain 155 § mom. 4 velvoittamilla työpaikoilla (pohja- ja tekopohjavesilaitoksen työtilat, joissa on sisäilman ja pohjaveden kontakti) on tehty sisäilman radonpitoisuuden selvitykset vuoden 2025 loppuun mennessä.
Pohjavedessä esiintyvä radon vapautuu osittain sisäilmaan, kun se on kontaktissa ilman kanssa. Veden ilmastuskäsittelyssä radon vapautuu ympäröivään ilmaan tehokkaasti.
Linkki STUKin väliraporttiin: Sisäilman radon vesilaitoksilla 2021
Väliraportti: Sisäilman radon vesilaitoksilla, kevät 2024: https://stuk.fi/documents/150192312/157898499/Valiraportti_4_vesilaitokset__kevat_2024.pdf/37d5829a-ee12-4be6-b48e-c90a66d4d5c2/Valiraportti_4_vesilaitokset__kevat_2024.pdf?t=1729233274933
Lisää aiheesta
EurEau julkaisi Europe's Water in Figures -raportin
EurEaun vuosikertomus 2025
Ympäristöalan ammattitutkinnot uudistuvat
Lausunto työryhmän mietinnöstä: Väliaikainen poikkeaminen vesivoimalaitoksen lupamääräyksistä sähköjärjestelmän tasapainottamiseksi
Lausunnossaan Vesilaitosyhdistys pitää sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamista tärkeänä, mutta korostaa, että menettelyn tulee olla aidosti viimesijainen eikä se saa vaarantaa vesihuollon toimintaedellytyksiä. Yhdistys nostaa esiin erityisesti vaikutukset raakaveden saatavuuteen ja laatuun, vedenkäsittelyprosesseihin sekä vesihuollon varautumiseen. Lisäksi lausunnossa painotetaan vesihuollon asiantuntemuksen huomioimista menettelyssä, toimivaa tiedonkulkua sekä vesihuollolle aiheutuvien kustannusten tunnistamista ja korvattavuutta.