Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Sisäilman radon vesilaitoksilla 2022

Vuoden 2018 lopussa voimaan tullut säteilylainsäädäntö edellyttää pohjavesilaitosten työntekijöiden säteilysuojelun tehostamista. Säteilylain (859/2018) 155 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä työtilan ja muun työskentelypaikan radonpitoisuus, jos työpaikalla käsitellään pohjavettä, joka pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa. STUK on selvittänyt säädöksen voimaantulon jälkeen mittausten tekemistä ja havaittuja radonpitoisuuksia vesilaitosten sisäilmassa.

23.3.2023

Pohjavedessä esiintyvä radon vapautuu osittain sisäilmaan, kun se on kontaktissa ilman kanssa. Veden ilmastuskäsittelyssä radon vapautuu ympäröivään ilmaan tehokkaasti.

Vuonna 2020 julkaistussa työpaikan sisäilman radonselvityksessä ilmeni, että vain 12–25 %:ssa pohja- ja tekopohjavesilaitoksista radonmittaukset oli tehty. Kuitenkin vedenkäsittelylaitoksilla mitatut pitoisuudet ovat olleet hyvin korkeita, joten STUK on päättänyt kohdentaa työpaikkojen radonvalvontaa valmentavasti ja tehostetusti pohjavesilaitoksiin.

Tähän mennessä on selvitetty riskiperusteisesti ne vesilaitoskohteet, joissa työntekijät altistuvat eniten ilman radonille. Työaika korkeassa radonpitoisuudessa on yleensä kuitenkin lyhyt ja radonaltistuminen viitearvoa pienempi. Muita altistumista rajoittavia toimia, joita on käytössä ovat mm. hengityssuojaimien käyttö ja ilmanvaihdon tehostaminen oleskeluaikana.

STUKin selvityksen mukaan vuoden 2022 lopussa radonmittauksia oli tehty vesilaitoksilla kaikkiaan 141 työantajan toimesta ja 659 työpaikalla yhteensä 1405 kappaletta, 1299 eri mittauspisteessä. Radonpitoisuus oli viitearvoa (300 Bq/m3) suurempi 39 %:ssa mittauksista. Mittaustuloksista 178:ssa (13 %) radonpitoisuus oli suuri, ≥ 1 500 Bq/m3. Lisäksi neljällätoista työpaikalla oli mitattu erittäin suuria (≥ 10 000 Bq/m3) radonpitoisuuksia ja suurin mitattu radonpitoisuus oli 31 600 Bq/m3. Nämä radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia, mitä yleensä tavataan muilla työpaikoilla.

Radonvalvonta oli vuoden 2022 lopussa kesken 7 %:ssa mitatuista vesilaitostyöpaikoista. Näillä työpaikoilla STUK on velvoittanut työnantajaa rajoittamaan radonaltistusta ja/tai tekemään lisäselvityksiä. Koska vesilaitoksilla korkeat ilman radonpitoisuudet ovat selkeästi yleisiä, STUK jatkaa tehostetusti vesilaitosten radonvalvontaa ja tiedottamista sisäilman radonista. Tarvittaessa pyydetään vesilaitosten työnantajilta lisäselvityksiä tai annetaan muistutuksia. Tavoitteena on, että kaikilla vesilaitoksilla on tehty sisäilman radonpitoisuuden selvitykset vuoden 2025 loppuun mennessä.

Linkki STUKin väliraporttiin: Sisäilman radon vesilaitoksilla 2022

Avainsanat:

Lisää aiheesta

jätevesi varautuminen

Sanitaatio yhteiskunnan häiriötilanteissa - ohje

29.4.2025
Kuntaliiton on julkaissut ohjeen tukemaan kuntien sekä kunnallisten vesihuolto- ja jätehuoltotoimijoiden varautumista.
verkosto ja pumppaamot

Digitaalinen kaivokortti -projekti etenee

28.4.2025
Projektitiimi haluaa esitellä tämänhetkisiä projektin tuloksia ja kuulla, jos sidosryhmillä on niihin vielä kommentoitavaa. Kommentointiaikaa on 9.5. asti. Hankkeella on Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusta.
talousvesi viestintä

Suomalaisten raakavesien PFAS-pitoisuudet turvallisella tasolla

28.4.2025
Vesilaitosyhdistys on toteuttanut kattavan kansallisen selvityksen raakavesien riskiperusteisen valvonnan muuttujista. Selvityksessä kartoitettiin erityisesti sellaisia aineita, joista kansallinen tietopohja on ollut puutteellinen ja jotka voivat aiheuttaa riskin talousveden laadulle. Tutkittuja aineita olivat PFAS-aineet, 17-beeta-estradioli, nonyylifenoli, bisfenoli A ja somaattiset kolifaagit.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 23.4.

23.4.2025
Uutiskirjeessä esittelemme Vesilaitosyhdistyksen uuden talousvesiasiantuntijan Reetta Stjernan. Lisäksi kannustamme tutustumaan vesihuoltopoolin koordinoimaan ”Klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot” selvitykseen ja ohjausryhmän suosituksiin. Muistutamme myös, että meillä on tarjolla uusille työntekijöille ja kesäharjoittelijoille maksuton verkkokurssi, joka perehdyttää vesihuoltoalaan. Lainsäädännössä ajankohtaista on kyberturvallisuuslaki, joka on hyväksytty eduskunnassa. NIS2-direktiivin mukaiset velvoitteet astuivat voimaan 8.4.2025. Laki tuo mukanaan uusia riskienhallinta- ja raportointivelvoitteita osalle vesihuoltolaitoksista.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Ohjeet Vesilaitosyhdistyksen jäsensivun ja verkkokaupan kertakirjautumiseen

23.4.2025
Jäsensivuillamme ja verkkokaupassa on molemmissa käytössä kertakirjautuminen. Löydät ne kotisivuiltamme hieman eri kohdista.
jäsenyys, yhdistystoiminta talousvesi

Vesilaitosyhdistys sai uuden talousvesiasiantuntijan

22.4.2025
Reetta Stjerna aloittaa Vesilaitosyhdistyksen uutena talousvesiasiantuntijana 15.6.2025.