Mediatiedote: Vesihuoltolaki vahvistaa vesihuoltoa ja kansallinen vesihuoltouudistus vauhdittaa vesihuoltolaitosten yhdistymisiä

Julkaisuvapaa 20.5.2026 klo 12

Helsinki / Lahti 20.5.2026

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti Vesihuolto 2026 ‑päivien avauksessa, että toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Vuoden alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki vastaa muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä vesihuollon kasvavaan korjausvelkaan. Laki vahvistaa vesihuollon suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä edellyttämällä vesihuoltolaitoksilta omaisuudenhallintasuunnitelmia ja lisäämällä vesihuoltomaksujen läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on hallittu korjausvelan purku ja kohtuulliset asiakasmaksut pitkällä aikavälillä. Ministeri Essayah´n avauspuhe esitettiin tapahtumassa tallenteena.

Lakimuutoksilla kielletään myös vesihuoltolaitosten ja niiden keskeisen omaisuuden myynti yksityisille toimijoille. Vesihuolto säilyy pysyvästi kuntien määräysvallassa osana kriittistä infrastruktuuria, mikä lisää ennakoitavuutta ja vahvistaa kansalaisten luottamusta vesihuoltopalveluihin. Lisäksi laki korostaa kuntien vastuuta vesihuollon kehittämisestä ja vahvistaa vesihuoltolaitosten varautumista häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

”Puhtaan juomaveden saatavuus ja toimiva vesihuolto eivät ole itsestäänselvyyksiä. Uudistettu laki ja kansallinen vesihuoltouudistus luovat vahvan perustan vesihuollon toimintavarmuudelle myös tulevaisuudessa”, ministeri Essayah totesi.

Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mari Heinonen totesi omasi puheenvuorossaan, että uusi vesihuoltolaki parantaa selvästi vesihuoltolaitosten asemaa ja mahdollisuuksia varautua tuleviin investointeihin.

Parempaa toimintakykyä vesihuoltolaitosten kokoa kasvattamalla ja yhteistyötä tiivistämällä

Vesitalousjohtaja Olli‑Matti Verta, maa – ja metsätalousministeriöstä kertoi Vesihuolto 2026 ‑päivillä kansallisen vesihuoltouudistuksen edistymisestä ja tulevista painopisteistä. Vuonna 2021 käynnistetty vesihuoltouudistus on koko sektorin yhteinen ponnistus, joka kattaa kahdeksan toimenpidekokonaisuutta ja yhteensä 92 toimenpidettä. Uudistuksessa on edetty vesihuoltolain lisäksi myös vesihuollon valtakunnallisen valvonnan uudelleenorganisoinnissa. Lisäksi vesihuoltolaitosten varautumista, omaisuudenhallintaa, osaamista ja ilmastokestävyyttä on edistetty laajalla keinovalikoimalla.

Vuosien 2025–2026 keskeiseksi painopisteeksi vesihuoltouudistuksessa on nostettu nykyistä suurempien ja toimintavarmempien vesihuolto-organisaatioiden edistäminen. Maassamme on yli 1000 vesihuoltolaitosta, joista valtaosa on kooltaan pieniä. “Tarvitsemme selvästi nykyistä suurempia organisaatioita, sillä suuremmilla yksiköillä on paremmat valmiudet erityisesti toimintavarmuuden, osaamisen ja talouden näkökulmasta.” totesi Olli-Matti Verta. Vesihuoltouudistuksen tavoitteeksi on asetettu vesihuoltolaitosten määrän puolittuminen vuoteen 2040 mennessä. ”Kansallinen vesihuoltouudistus etenee koko alan yhteistyönä. Seuraavassa vaiheessa keskeistä on vahvistaa vesihuollon rakenteita, osaamista ja taloudellista kestävyyttä, jotta laitoksilla on paremmat edellytykset vastata kasvaviin investointitarpeisiin, häiriötilanteisiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin”, vesitalousjohtaja Olli‑Matti Verta totesi. Vesilaitosyhdistyksen puheenjohtaja Mari Heinonen puolestaan totesi, että vesihuoltolaitosten tulee olla omalta osaltaan aktiivisia, jotta Suomeen muodostuu kooltaan kestävämpiä ja nykyistä tehokkaampia vesihuoltolaitoksia. Samaan aikaan Kuntaliiton hallitusohjelmaan ehdottamat kannusteet vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin sekä kuntien yhteistyön lisäämiseen ovat hyvin samansuuntaisia vesihuoltolaitosten tavoitteiden kanssa.

Vesihuoltopäivillä kuultiin myös konkretiaa rakenteellisista uudistuksista. Päijät-Hämeessä on pitkä perinne seudullisesta vesihuollon operoinnista: Lahti Aqua on operoinut Hollolassa vuodesta 2008, alue laajeni 2016 Nastolaan sekä Hollolan Hämeenkoskeen, Iitissä operointi alkoi 2023 ja Heinolassa 2025 alusta. “Lahti Aqua on hoitanut jo usean vuoden ajan lähikuntien vesihuoltoa ja järjestelyyn on oltu tyytyväisiä. Seudullinen operointi tukee vesihuollon laatua ja toimintavarmuutta, parantaa kyberturvallisuutta sekä häiriötilanteisiin varautumista”, totesi Lahti Aquan toimitusjohtaja Jouni Lillman. Useissa kunnissa on lisäksi meneillään kehitys, jossa pienten vesiosuuskuntien toiminta ja omaisuus yhdistetään osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta. Vesihuoltopäivillä kuultiin yhtenä esimerkkinä tästä kokemuksia Loviisassa. Orimattilan Veden toimitusjohtaja Maria Sippalan mukaan vesiosuuskuntien siirtyminen kuntiin vaatii työtä molemmin puolin, mutta selkeästi sovitut toimintaperiaatteet helpottavat yhdistymistä.

Vesihuolto 2026 ‑päivät kokoaa lähes tuhat vesihuoltoalan ammattilaista Lahden Messukeskukseen 20.–21.5.2026 keskustelemaan vesihuollon tulevaisuudesta, rakenteellisista ratkaisuista ja vastuullisesta vesihuollosta. Lisätietoja tapahtumasta: Vesilaitosyhdistys - Vesihuoltopäivät

Lisätietoja

Vesilaitosyhdistys
Mika Rontu, apulaisjohtaja, puh. 050 309 8470, mika.rontu@vvy.fi
Riku Vahala, toimitusjohtaja, puh. 050 588 4237, riku.vahala@vvy.fi
Eeva Hörkkö, tiedottaja, puh. 050 466 9324 eeva.horkko@vvy.fi
(Tapahtuman aikana 20.–21.5.2026 meidät tavoittaa parhaiten sähköpostitse.)

Puhujat

Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162123, olli-matti.verta@gov.fi
Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, toimialajohtaja, HSY, Mari Heinonen, puh 050 386 2111, mari.heinonen@hsy.fi
Jouni Lillman, toimitusjohtaja, Lahti Aqua, puh. 050 596 9764, jouni-lillman@lahtiaqua.fi
Maria Sippala, toimitusjohtaja, Orimattilan Vesi, puh. 044 781 3746, maria.sippala@orimattila.fi

Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä ja varmistaa, että suomalainen vesihuolto turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset myös tulevaisuudessa. Lisätietoja vesilaitosyhdistys.fi