Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Juomavesidirektiivin uudistaminen etenee

Euroopan parlamentti antoi täysistuntoäänestyksessä 23.10.2018 tukensa juomavesidirektiivin uudistamiselle.

14.11.2018

Parlamentti hyväksyi äänestyksessä sen ympäristövaliokunnassa valmistellut tarkistukset Euroopan komission helmikuussa 2018 antamaan ehdotukseen uudeksi juomavesidirektiiviksi. Parlamentin tekemät tarkistukset vievät uutta juomavesidirektiiviä monilta osin komission ehdotukseen verrattuna parempaan suuntaan.

VVY on osallistunut EurEau:n aktiiviseen työhön Euroopan komission juomavesidirektiiviehdotuksen parantamiseksi siten, että se tukee mahdollisimman tehokkaasti turvallisen ja terveellisen talousveden toimittamista. Lisäksi VVY toimitti Suomen europarlamentaarikoille näkemyksensä komission ehdottamaan juomavesidirektiiviin tarvittavista muutoksista. EurEau:n ja VVY:n esiin tuomat tarpeet on otettu monilta osin hyvin huomioon parlamentin esityksessä.

Talousveden laadun turvaamisen riskiperusteisuutta halutaan lisätä

Juomavesidirektiivin uudistamisen yhtenä tavoitteena on parantaa talousveden turvallisuutta koko vedentuotantoketjussa riskinarvioinnin ja riskienhallinnan kautta, mikä on kannatettava ja tehokas toimenpide. Riskinarvioinnin toteuttaminen ja riskienhallinta jää komission ehdotuksessa kuitenkin hiukan epämääräiseksi eivätkä vaatimukset ole kaikilta osin yleisten talousveden riskienhallinnan konseptien (WSP) mukaiset. Parlamentin esityksessä riskinarviointia on tarkennettu erityisesti vastuutahojen osalta, mutta riskinarvioinnin ja riskienhallinnan kokonaisuutta pitäisi edelleen selkeyttää lopullisessa direktiivissä.

Huoli vesistöjen mikromuoveista näkyy sekä komission että parlamentin ehdotuksissa uudeksi juomavesidirektiiviksi. Parlamentin ehdotuksessa edellytetään raakaveden mikromuovien seurantaa osana raakavesien riskinarviointia ja -hallintaa. Ehdotus ottaa kuitenkin huomioon sen, ettei mikromuovien tutkimiseen raaka- tai talousvedestä ole tällä hetkellä olemassa standardoitua ja siten vertailukelpoista menetelmää ja seurantavelvoite alkaisi vasta sen jälkeen, kun tällainen tutkimusmenetelmä on käytössä. Mikromuovien ei tämän hetkisen tiedon valossa arvioida olevan terveysvaara ihmisille. Siksi VVY ei pidä raakaveden mikromuovien seurannan sisällyttämistä juomavesidirektiiviin tarpeellisena ai perusteltuna, vaan riskiperusteisuuden mukaan seuranta ja talousveden laadun turvaaminen pitäisi kohdistaa seikkoihin, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.  

Talousveden laadun laatuvaatimukset päivitetään

Juomavesidirektiivin uudistamisen yhtenä tavoitteena on päivittää talousveden turvallisuutta ja terveellisyyttä varmistavat laatuvaatimukset uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Maailman terveysjärjestö WHO antoi Euroopan komissiolle ehdotuksen laatuvaatimusten muuttujien ja niiden raja-arvojen päivittämiseksi. Komissio ei kuitenkaan kaikilta osin noudattanut WHO:n ehdotusta, vaan ehdotti tiukempia raja-arvoja esimerkiksi kloriitille, kloraatille, perfluoratuille yhdisteille (PFAS) ja lyijylle ja lisäksi raja-arvoja hormonitoimintaa häiritseville aineille (beeta-estradioli, bisfenoli A ja nonyylifenoli). Parlamentti säilyttäisi muuttujalistan ja raja-arvot pääosin komission ehdotuksen mukaisina. 

Perfluorattujen yhdisteiden osalta parlamentti kuitenkin ehdottaa, että vaatimus koskisi vain pitkäketjuisia yhdisteitä, mikä on perusteltua yhdisteiden terveysvaikutusten näkökulmasta. Kloriitille ja kloraatille parlamentti ja komissio ehdottavat raja-arvoksi 0,25 mg/l, minkä saavuttaminen on joissakin olosuhteissa haastavaa vaarantamatta klooridesinfioinnin tehokkuutta. Talousveden mikrobiologisen laadun turvaamiseksi olisi tärkeää, että kloriitin ja kloraatin raja-arvo olisi WHO:n ehdotuksen mukaisesti 0,7 mg/l. 

Komissio ehdotti, että nykyisessä juomavesidirektiivissä oleville indikaattorimuuttujille ei asetettaisi raja-arvoja direktiivissä, vaan vesilaitoksia velvoitettaisiin vain tiedottamaan näiden muuttujien pitoisuuksista ja niiden merkityksestä veden käyttäjille. Parlamentti kuitenkin palautti indikaattorimuuttujat ja niiden raja-arvot omaan ehdotukseensa, mikä on talousveden turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta hyvä ja auttaa vesilaitoksia myös kommunikoimaan näistä muuttujista veden käyttäjille.

Komission ehdotuksessa talousveden laadun tutkimustiheyttä kasvatettiin merkittävästi nykyisestä kaikkien muuttujien osalta, mikä on riskiriidassa tavoitellun riskiperusteisen talousveden laadun turvaamisen kanssa. Tärkeintä olisi keskittää valvonta niihin muuttujiin, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin kyseisessä vedentuotantoketjussa. Parlamentti palauttaisi tutkimustiheydet vuonna 2015 direktiivin liitteiden muutoksessa määritellylle tasolle.

Euroopan komissio poisti ehdotuksessaan juomavesidirektiivistä mahdollisuuden poiketa talousveden laatumuuttujien raja-arvoista. Parlamentin ehdotuksessa mahdollisuus poikkeamiseen on palautettu nykyisellä tavalla, eli ylitykset sallitaan määräajaksi, mikäli ylityksestä ei aiheudu terveyshaittaa. Tällaiset poikkeamiset ovat tarpeen talousveden toimituksen mahdollistamiseksi ja tilanteen hallituksi korjaamiseksi esimerkiksi raakavesilähteen äkillisessä kemiallisessa saastumisessa.  

Veden saatavuus ja riittävä tieto veden käyttäjille halutaan varmistaa

Juomavesidirektiivin uudistamisen yhtenä tavoitteena on vastata ensimmäisen läpi menneen eurooppalaisen kansalaisaloitteen vaatimukseen turvata turvallisen veden saanti kaikille ja lisätä vesipalveluiden järjestämisen läpinäkyvyyttä veden käyttäjille. Komission ehdotuksen mukaan veden saatavuus on turvattava kaikille paikalliset olosuhteen huomioon ottavalla tavalla ja tiedottamiseen liittyviä vaatimuksia on lisätty. Parlamentti on tehnyt näihin vaatimuksiin vain pieniä tarkennuksia.

Juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja kemikaalien soveltuvuus pitäisi taata

Komission ehdotuksessa on asetettu vaatimuksia vain kiinteistöissä juomaveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille. Parlamentti ehdotus lisätä direktiiviin uusi artikla, jossa asetettaisiin vaatimuksia myös muualla vedentuotantoketjussa käytettäville materiaaleille ja kemikaaleille niiden juomavesisoveltuvuuden varmistamiseksi onkin tarpeellinen lisäys.

Parlamentti haluaa juomavesidirektiivin ottavan huomioon vesijohtoverkoston vuotovedet

Uutena asiana parlamentti ehdottaa juomavesidirektiiviin jäsenmaille velvoitetta asettaa vuoden 2022 loppuun mennessä kansalliset tavoitteet vesijohtoverkostojen vuotovesitasolle. Tämä tavoite pitäisi saavuttaa vuoden 2030 loppuun mennessä. 

Miten juomavesidirektiivin uudistaminen etenee?

Euroopan komissio anto ehdotuksensa uudeksi juomavesidirektiiviksi helmikuussa 2018.

Ehdotuksesta pyydettiin laajasti kommentteja keväällä 2018 ja VVY toimitti tuolloin komissiolle omat kommenttinsa ehdotuksesta.

Euroopan parlamentti ja Euroopan jäsenmaiden ministerineuvosto ovat tarkastelleet komission ehdotusta ja tehneet siihen muutosehdotuksia. Parlamentti on nyt osaltaan hyväksynyt ehdotukseen tarpeelliseksi katsomansa tarkistukset. Ministerineuvoston työ on tältä osin vielä kesken ja etenee hitaasti tämänhetkisen puheenjohtajamaan Itävallan johdolla. Puheenjohtajuus siirtyy vuoden 2019 alussa Romanialle ja syksyllä 2019 Suomelle.

Kun parlamentti ja ministerineuvosto ovat saaneet ehdotuksensa uudesta juomavesidirektiivistä valmiiksi, ne alkavat neuvotella komission kanssa yhteisestä kompromissiehdotuksesta uudeksi juomavesidirektiiviksi. Mikäli ministerineuvoston ehdotus juomavesidirektiiviksi valmistuu nopeasti on vielä teoreettisesti mahdollista, että uusi juomavesidirektiivi saataisiin näiden neuvottelujen tuloksena voimaan ennen kevään 2019 parlamenttivaaleja. Todennäköisempää kuitenkin on, että komission, parlamentin ja ministerineuvoston neuvotteluja käydään vasta syksyllä 2019 ja uusi juomavesidirektiivi voisi tulla voimaan vuoden 2020 alkupuolella.   

Kun uusi juomavesidirektiivi on hyväksytty EU-tasolla, se saatetaan annettavan siirtymäajan puitteissa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uuden direktiivin vaatimukset alkavat siis koskea talousveden toimitusta Suomessa muutaman vuoden päästä direktiivin hyväksymisestä. 

Parlamentin uutinen komission ehdotuksen tarkistamisesta http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20181018IPR16523/juomavesi-tavoitteena-parantaa-hanaveden-laatua-kaikkialla-euroopassa 
EurEau nettisivuilla uutisoitiin parlamentin päätöksestä.
Avainsanat:

Lisää aiheesta

talousvesi

Vesilaitostekniikka ja hygienia -opas: päivitetty versio julkaistu

7.11.2025
Vesilaitosyhdistyksen Vesilaitostekniikka ja hygienia -oppaasta on julkaistu päivitetty versio (6. painos, Helsinki 2025). Opas on päivitetty vastaamaan uuden juomavesidirektiivin myötä kansallisessa lainsäädännössä voimaan tulleita vaatimuksia.
viestintä

Vesilaitosyhdistykselle kaksi palkintoa Finnish Comms Awards 2025 -kilpailussa: Vuoden viestintätyö ja paras vaikuttajaviestintä

7.11.2025
Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n ja Viestintätoimisto Brunnenin yhteistyössä toteuttama vaikuttajaviestinnän kokonaisuus "Putkirikoista päätöksentekoon – vaikuttajaviestintä teki maan alla kyteneestä vesikriisistä näkyvän" palkittiin Vuoden viestintätyönä sekä voitti sarjan Yhteiskuntasuhteet ja vaikuttajaviestintä arvostetussa Finnish Comms Awards 2025 -kilpailussa.
lainsäädäntö vesihuolto laajasti

Maa- ja metsätalousvaliokunta kannattaa vesihuoltolain muuttamista

6.11.2025
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö vesihuoltolain muuttamisesta (HE 40/2025 vp) on valmistunut, kerrotaan eduskunnan tiedotteessa. Esitys on osa kansallista vesihuoltouudistusta, ja liittyy lisäksi Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka hyväksymistä valiokunta kannatti (MmVM 11/2021 vp). Kansalaisaloite hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti syksyllä 2021.
viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 5.11.

6.11.2025
Uutiskirjeessä Nurmijärven Veden johtaja Kimmo Rintamäki kertoo, miksi hän halusi lähteä mukaan Vesilaitosyhdistyksen Hallinto- ja talousryhmään sekä mitkä kysymykset hän kokee tärkeiksi. Lisäksi muistutamme, että vuoden 2026 alusta alkaen uudet talousveden laatuvaatimukset on huomioitava valvontatutkimusohjelmissa. Kerromme myös vuoden 2025 alussa voimaan astuneen yhdyskuntajätevesidirektiivin kansallisesta lainsäädäntötyöstä. Jäsenten kuulumisissa voit katsoa kuvia Juvan kunnan jätevedenpuhdistamon vihkijäisistä.
jätevesi lainsäädäntö

Yhdyskuntajätevesidirektiivin velvoitteet tulevat, olemmeko valmiita?

4.11.2025
Direktiivi astui voimaan vuoden 2025 alussa, minkä seurauksena kansallista lainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan uusia vaatimuksia. Työ on edelleen käynnissä, ja eduskuntavaalit vaikuttavat aikatauluun siten, että muutosesityksen tulee olla valmis jo syksyllä 2026. Direktiivin mukainen takaraja kansallisten lakimuutosten toteuttamiselle on 31.7.2027. Vesilaitosyhdistys on nimettynä hankkeen seurantaryhmään.

Tämän jälkeen puhdistamoiden lupia tullaan laajasti tarkistamaan, ja vaatimusten muutokset, erityisesti mikroepäpuhtauksien ja kokonaistypen poiston osalta, voivat olla merkittäviä myös pienemmille puhdistamoille.
jätevesi

Ympäristöministeriö tiedottaa: Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen vähentämiseksi Saaristomeren alueella löytyi uusia keinoja

3.11.2025
Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.