Hyvän vesihuollon kriteerit

Tausta

Vuonna 2021 toteutetussa hankkeessa laadittiin vesihuoltoalalle hyvän vesihuollon kriteerit, jotka toimivat eri toimijatahojen ja osapuolten työkaluna. Hyvän vesihuollon tavoitteet ja mittarit määriteltiin niin, että ne ohjaavat ja kannustavat toimijoita kestävään ja laadukkaaseen toimintaan. Työn tulokset on julkaistu Vesilaitosyhdistyksen monistesarjan julkaisussa nro 65. Vesihuoltopooli on kehittänyt vuoden 2021 aikana huoltovarmuusindikaattorit, jotka osin on muokattu hyvän vesihuollon kriteereitä hyödyntäen sekä luomalla uusia kriteereitä. Vesilaitosyhdistys on edelleen muokannut kriteeristöä vuoden 2022 kuluessa siten, että kriteerit olisivat yksiselitteisiä, tasapuolisia ja sähköiseen kriteerityökaluun soveltuvia. Päivitetty versio Hyvän vesihuollon kriteereistä on valmistunut vuonna 2025.

Työkalu

Hyvän vesihuollon kriteerien sähköistä työkalua ollaan uudistamassa parhaillaan.

Lisätietoja: Saijariina Toivikko

Kriteeriluokat

Kriteerit on jaettu kolmeen kriteeriluokkaan, joiden alla on 11 kriteeriä, joita mitataan kriteerikysymyksillä.

Osa 1 Turvallinen ja toimintavarma

1 Laadukas, raakaveden laadun huomioiva vedenkäsittelyprosessi

2 Ajantasainen varautumis- ja valmiussuunnittelu ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

3 Kriittiset asiakkaat, väliaikainen vedenjakelu ja poikkeustilanteiden viestintä

4 Kemikaalit, varaosat ja kriittiset palvelut

Osa 2 Kustannustehokas ja organisoitu

5 Laitoksella on riittävät henkilöstöresurssit ja ammattitaitoinen henkilökunta, ja varallaolo on suunniteltu

6 Omaisuuden hallinta, operointi ja kunnossapito on suunnitelmallista

7 Johtaminen on suunniteltua ja toiminta on kannattavaa

8 Käyttötalouden hallinta ja hankinnat ovat suunniteltuja, tehostettuja ja läpinäkyviä

Osa 3 Kestävä ja kehittyvä

9 Jätevesien käsittelyn ja johtamisen ympäristökuormitus minimoidaan

10 Kestävä ja energiatehokas

11 Asiakaspalvelu ja viestintä on suunniteltua ja läpinäkyvää

Kokoluokat

Jokaisen osa-alueen kriteerikysymykset on jaettu viiteen eri luokkaan, joka perustuu laitoksen kokoluokkaan.

Luokka 1, n. alle 500 asukasta
Luokka 2, n. 500–5 000 asukasta
Luokka 3, n. 5 000–30 000 asukasta
Luokka 4, n. yli 30 000 asukasta
Luokka 5, täydentävät kriteerit

Jokaiselle laitokselle näkyvät työkalussa sen omaa kokoluokkaa ja korkeampia kokoluokkia koskevat kriteerikysymykset. Mikäli laitos täyttää omaa kokoluokkaansa suuremman laitoksen kriteerikysymyksen, saa se siitä yhden pisteen, joka otetaan huomioon tulosten laskennassa.

Laitosten toimiala

Kriteerikysymykset on jaoteltu sen mukaan, mitä vesihuoltolaitoksen toimialaa kysymys koskee. Työkalussa ilmoitetaan vesihuoltolaitoksen toimiala seuraavan jaottelun mukaisesti:

Talousveden valmistus ja jakelu, jätevesien viemäröinti ja käsittely
Talousveden valmistus ja jakelu, jätevesien viemäröinti
Talousveden valmistus ja jakelu
Talousveden jakelu
Talousveden valmistus
talousveden jakelu ja jätevesien viemäröinti
talousveden jakelu ja jätevesien viemäröinti ja käsittely
jätevesien viemäröinti ja jätevesien käsittely
jätevesien viemäröinti
jätevesien käsittely

Toiminnan arviointi

Vesilaitokset saavat jokaisesta kolmesta osa-alueesta (Turvallinen ja toimintavarma; Kustannustehokas ja organisoitu; Kestävä ja kehittyvä) arvion. Kategorioita on neljä.

Oivallinen
- Kaikki oman luokan kriteerikohtaiset kysymykset täytetty.
Hyvä
- 80 % tai enemmän oman luokan kriteerikohtaisista kysymyksistä täyttyy.
Korjattavaa
- 50 % - 80 % luokan kriteerikohtaisista kysymyksistä täyttyy.
Huono
- Alle 50 % oman luokan kriteerikohtaisista kysymyksistä täyttyy.

Tulosten laskennassa kysymyskriteerit, joissa vesilaitos täyttää omaa luokkaansa korkeamman kriteerin, kompensoi yhden omassa luokassa olevan täyttymättömän kriteerin

Hyvän vesihuollon kriteerit

Miten kriteeristö toimii?

Excel-työkalu

Tilaa uutiskirje