Vuosi 2025 vesihuoltoalalla

Vuosi 2025 vesihuoltoalalla

Vuonna 2025 vesihuollon toimintaympäristöön vaikuttivat samanaikaisesti lainsäädännön uudistukset, kasvavat investointitarpeet, osaamiseen liittyvät haasteet sekä EU-tason sääntelykehitys. Vesihuollon rooli yhteiskunnan kriittisenä infrastruktuurina korostui entisestään.

Vesihuoltolain uudistus

Vuoden keskeisin yksittäinen muutos oli vesihuoltolain uudistus, jonka valmistelu eteni päätösvaiheeseen vuoden aikana. Uudistuksella vahvistettiin vesihuollon julkista omistusta, huoltovarmuutta sekä pitkäjänteistä suunnittelua. Laki korostaa kuntien vastuuta vesihuollon järjestämisestä, omaisuudenhallinnasta ja varautumisesta sekä edellyttää aiempaa selkeämpää talouden ja toiminta-alueiden suunnittelua.

Kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteiden mukaisesti lakiuudistus parantaa laitosten investointikykyä ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa kunnan omistajaohjausta. Suunnitelmallisuus ja vastuullisuus ovat nousseet entistä keskeisemmiksi vesihuoltolaitoksia ohjaaviksi periaatteiksi.

Investoinnit, omaisuudenhallinta ja taloudellinen kestävyys

Vesihuoltolaitosten verkostojen saneeraustarve ja korjausvelka olivat vuonna 2025 laajasti esillä. Infrastruktuurin korkea keski-ikä, toimintavarmuuden ja turvallisuuden vaatimukset sekä kiristyvät ympäristövelvoitteet edellyttävät mittavia investointeja. Tämä asetti vesihuoltolaitoksille jatkuvaa painetta kehittää omaisuudenhallintaa ja varmistaa maksujen kustannuskattavuus asiakasmaksujen kohtuullisuus huomioiden.

Pidemmän aikavälin taloudellinen kestävyys nousi vahvemmin myös julkiseen keskusteluun, ja vesihuollon rahoituksen periaatteita tarkasteltiin entistä kokonaisvaltaisemmin.

Alueellinen yhteistyö

Kansallisen vesihuoltouudistuksen painopisteet näkyivät käytännössä alueellisen yhteistyön lisääntymisenä. Vesihuoltolaitosten välinen operointiyhteistyö yleistyi, ja monilla alueilla tarkasteltiin vesiosuuskuntien ja pienempien toimijoiden liittämistä osaksi suurempia kokonaisuuksia. Alueellista kehittämistä edistettiin muun muassa ELY-keskusten hankerahoituksella.

EU-sääntely

Euroopan unionin tasolla vesihuoltoa ohjasivat yhä vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen niukkeneminen ja vesien tilan parantaminen. Vuonna 2025 voimaan tullut päivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi sekä EU:n vesiresilienssistrategia loivat puitteita tuleville investoinneille ja kehittämistoimille. Erityisesti jätevesien käsittelyn tehostamiseen, energiatehokkuuteen ja uusien haitta-aineiden hallintaan liittyvät vaatimukset vaikuttavat vesihuoltolaitosten toimintaan tulevina vuosina.

Viestintä ja vastuullisuus

Asiakasviestinnässä korostui avoimuus ja vastuullisuus. Vesihuoltolaitokset lisäsivät viestintää veden laadusta, hinnoittelun perusteista ja investointitarpeista. Useat laitokset päivittivät ympäristö- ja vastuullisuustavoitteitaan tai raportoivat toiminnastaan aiempaa systemaattisemmin.

Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus – vuonna 2025 tapahtunutta

Vesilaitosyhdistys osallistui aktiivisesti vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa.

Vesihuoltolain uudistaminen

Vesihuoltolain lausuntovaiheessa leimahti laaja julkinen keskustelu vesihuoltolaitosten omistajuudesta. Tämän seurauksena vesihuoltolaitosten omistajuutta koskevaan vesihuoltolain 4 c §:ään tuli tiukennuksia, jotka tuotiin uudelle lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2025.

Huoltovarmuuden, vesihuoltoinfrastruktuurin pitkäjänteisen omaisuudenhallinnan ja vesihuoltomaksujen kohtuullisuuden kannalta nähtiin laajasti tarpeelliseksi varmistaa lainsäädännöllä vesihuoltolaitosten säilyminen täysin kuntien tai asiakkaiden omistamien osuuskuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Tätä päämäärää turvaten, vesihuoltolaitosten julkinen omistajuus sementoitiin tiukemmin tulevaan vesihuoltolakiin.

Vesilaitosyhdistys on ollut mukana vesihuoltolain uudistustyöryhmässä alusta alkaen, ja pitää lainsäädäntöuudistusta pääosin tarkoituksenmukaisena ja onnistuneena. Vesilaitosyhdistys kiinnitti kuitenkin lainlaatijan huomiota tiettyihin yksityiskohtiin molemmilla lausuntokierroksilla, joissa edelleen katsottiin olevan kehitystarpeita vesihuoltolaitoskentän näkökulmasta.

Lakiesitys annettiin eduskunnalle loppukeväällä 2025, ja uudistettu laki sekä kokonaan uusi vesihuoltoasetus astuivat voimaan vuoden 2026 alusta.

EU tiukensi jätevesien käsittelyvaatimuksia: uusia velvoitteita puhdistamoille

Päivitetty yhdyskuntajätevesidirektiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä vuoden 2024 lopussa ja tuli voimaan 1.1.2025. Tämän jälkeen jäsenmaat ovat käynnistäneet direktiivin vaatimusten siirtämisen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivin toimeenpano määritellään lopullisesti sekä kansallisen säädösvalmistelun että EU-tasolta vielä annettavien 15 delegoidun ja täytäntöönpanoasetuksen kautta. Nämä ratkaisevat muun muassa, miten uudet tiukemmat velvoitteet — kuten ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poisto sekä energianeutraaliuden saavuttamisen kriteerit — tarkasti toteutetaan käytännössä.

Direktiivi tiukentaa ravinteiden poiston vaatimuksia, mikä kasvattaa investointitarpeita ja lisää kustannuspaineita erityisesti typenpoiston osalta. Lisäksi direktiivi tuo kokonaan uudet vaatimukset mikroepäpuhtauksien poistosta, mikä edellyttää puhdistamoilta uutta teknologiaa ja prosessipäivityksiä. Myös energianeutraaliuden saavuttaminen jätevedenpuhdistamoilla asetetaan kansalliseksi tavoitteeksi, mikä vaatii merkittäviä muutoksia nykyisiin toimintamalleihin, energiatehokkuuden parantamista ja mahdollisesti uusia tuotantoratkaisuja.

Vesilaitosyhdistys on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa direktiivin uudistuksen sisältöön ja osallistuu myös kansallisen täytäntöönpanon valmisteluun, muun muassa ympäristöministeriön seurantaryhmän ja asiantuntijaryhmän työssä.

Sijaintitietopalvelun tilanne

Tammikuussa 2025 Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja arviomuistioon koskien sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista. Lausunnossaan Vesilaitosyhdistys kannatti hajautettua mallia, joka on vesihuollon kriittisen infrastruktuurin kannalta turvallisin vaihtoehto eli tietoja ei kopioitaisi viranomaisen keskitettyyn järjestelmään. Mallissa ei myöskään tarvita tiedostomuunnoksia. Lausunnossa kritisoitiin keskitettyä mallia ja hybridimallia johtuen niiden suurista kustannuksista toimijoille. Kritiikkiä sai lausunnossa myös ettei arviomuistiossa oltu arvioitu eri mallien elinkaarikustannuksia valtionhallinnolle eikä verkonhaltijoille. Arviomuistiossa olisi ehdottomasti tullut esitellä myös nämä kustannukset ja vaikutukset valtion viranomaisen henkilöstömääriin. Ilmeisesti Liikenne- ja viestintäministeriössä ei kuitenkaan oltu kiinnitetty huomiota kritiikkiin, sillä ministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedoista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”. Siinä esitetään Sijaintitietopalvelun osalta hybridimallia. Mikäli hallituksen esitys toteutuu, tuo se suuria kustannuksia kaikille vesihuoltolaitoksille esimerkiksi verkkotietojärjestelmien auditointeineen ja vaadittuine henkilöstöturvallisuusselvityksineen.

Vesilaitosyhdistys on vastustanut kriittisen infrastruktuurin, erityisesti vesihuollon, sijaintitietojen keskittämistä jo vuodesta 2014 alkaen. Yhdistys on tuonut näkemyksiään esiin useissa lausunnoissa ja tehnyt asiassa yhteistyötä Kuntaliiton sekä muiden verkkojen omistajien etujärjestöjen kanssa. Yhteinen kanta on ollut selvä: kriittisen infrastruktuurin sijaintitietojen keskittäminen ei ole turvallisuussyistä perusteltua. Aiheen painoarvo on korostunut entisestään Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan myötä.

Juomavesidirektiivin toimeenpano

Uusi juomavesidirektiivi tuli voimaan 12.1.2021 ja sen edellyttämät muutokset kansallisiin säädöksiin 12.1.2023. Juomavesidirektiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu. Kansalliseen lainsäädäntöön tulleet muutokset tarkentavat lähinnä talousveden laadun riskienhallintaa ja seurantaa raakavesialueella sekä tiedottamista veden käyttäjille. Vesihuoltolaitoksilla toimeenpantiin näiden muutosten edellyttämiä toimenpiteitä, joihin kuului esimerkiksi uusien talousveden laatuvaatimusten sisällyttäminen valvontatutkimusohjelmien näytteenottosuunnitelmiin.