Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vesilaitostoiminta 150 vuotta: vesihistoriikki kokoaa yhteen vuosien merkittävimmät tapahtumat

HSY kertoo tiedotteessaan, että Suomen ensimmäinen vesilaitos aloitti toimintansa Helsingissä 1.12.1876. Siitä lähtien vesilaitokset ovat antaneet virtaa elämäämme tuottamalla vesijohtovettä, jonka korkeasta laadusta voimme nykyisin nauttia. Vuonna 2026 juhlistamme tätä vesilaitostoiminnan 150-vuotista taivalta.

3.2.2026

Hyppää historian vietäväksi

Juhlavuoden kunniaksi on HSY:ssä koottu vesihuollon merkittävimmistä tapahtumista kertova vesihuollon verkkohistoriikki. Historiikissa sukelletaan pitkälle pääkaupunkiseudun vesihuollon historiaan.

Ennen vesilaitostoimintaa vedestä oli jatkuva pula

Historiikki ulottuu aina 1800-luvulle asti, jolloin kaupunkien vesihuolto oli vielä täysin kaivojen varassa. Helsingissä juomavedet haettiin kaivoista aina 1870-luvun lopulle saakka. Vedestä oli jatkuvasti pulaa, sillä kaivoja oli liian vähän Helsingin asukasmäärään nähden ja uusien kaivojen perustaminen oli kallista. Lisäksi kuivina kesinä osa kaivoista saattoi kuivua.

Koska viemäröintiä ja jätehuoltoa ei ollut, likavedet ja käymäläjätteet valuivat maaperään ja sieltä kaivoihin. Silloin kaivoihin laitettiin ilmoitus: Waroitus, vesi on terweydelle waarallista.

Vesijohtojen korjaajat vaaransivat henkensä sotien aikaan

Kun talvisota syttyi, tärkeät rakennukset naamioitiin venäläisten pommikoneiden harhauttamiseksi. Alppilan vesisäiliön katolle laitettiin muun muassa vihreää kattohuopaa ja kuusia. Joko naamiointi toimi tai onnea oli mukana, sillä vesilaitoksen kohteet saivat vain vähäisiä osumia.

Kiireellisiä toimenpiteitä aiheuttivat lähinnä miinapommit, jotka rikkoivat vesijohtoja, sulkuventtiileitä ja paloposteja. Kun tieto vauriosta tuli, lähti vesijohtolaitoksen korjausmiehistö välittömästi sulkemaan rikkoutuneen vesijohdon. Edes ilmahälytykset eivät pysäyttäneet korjausryhmää.

Helsingin Rautatieaseman massiivisen vesivuodon syy paljastui vasta vuosia myöhemmin

Marraskuussa 2009 Rautatieaseman metroasema jouduttiin sulkemaan yli kolmeksi kuukaudeksi, kun Kaivonkadun puoleisen sivustan päävesijohto särkyi. Rikkoutumisen seurauksena vettä valui metrotunneliin betoniseinästä löytyneestä mystisestä reiästä. Reiän alkuperää jäljitettiin tuolloin pitkään, eikä kukaan löytänyt sille syytä.

Vaikuttikin jo siltä, että reiän synty jäisi ikuiseksi arvoitukseksi. Kunnes vuosien päästä silloinen Helsingin Veden toimitusjohtaja Jukka Piekkari sai yllättävän puhelinsoiton.

Juhlavuonna korostetaan puhtaan veden merkitystä

Juhlavuonna korostetaan puhtaan veden merkitystä. Esille nostetaan sekä vesihuollon historiaa että sen merkitystä arjessa. Toimiva vesihuolto ja koteihin virtaava puhdas vesi ovat jokaiselle elintärkeitä. Vesihuoltojärjestelmiä suunnitellaan ja rakennetaan tuleville sukupolville, aivan kuten on tehty jo 150 vuoden ajan.

Lue lisää juhlavuodesta ja juhlavuoden tapahtumista juhlavuoden verkkosivuilta.

Avainsanat: