Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vesilaitoksille uusi työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa

Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa. Työkalun avulla voidaan arvioida laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa.

4.3.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Vedenhankinnan ensisijainen tavoite on turvallisen, eli terveydelle haitattoman veden toimittaminen. Talousveden laadun turvaamiseksi vesilaitosten on tunnistettava, arvioitava ja hallittava talousveden laatuun vaikuttavia riskejä. Suomen vesilaitoksilla on käytössään sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama verkkopohjainen WSP-työkalu talousveden laaturiskien hallitsemisen tueksi. WSP-työkalulla tehtävä riskinarviointi edellyttää käyttäjiltään mikrobiologisen saastumisen riskin arvioimiseksi ymmärrystä vedentuotantoketjun eri vaiheiden vaikutuksesta taudinaiheuttajien poistumiseen tai läpäisyyn. WSP-työkalun avulla ei kuitenkaan arvioida taudinaiheuttajien poistumisen riittävyyttä koko vedentuotantoketjussa. Nyt julkaistu työkalu tukee ja täydentää WSP-työkalua auttamalla vesilaitoksia ja suunnittelijoita arvioimaan vedentuotantoketjun toimenpiteiden riittävyyttä taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi ja lisäämällä ymmärrystä taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä.

Oppaan 1. painos on maksutta Vesilaitosyhdistyksen varsinaisten jäsenten saatavilla VVY:n Extranet sivuilla. Oppaaseen lisätään vielä esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista, minkä jälkeen oppaan seuraava painos tulee myyntiin VVY:n verkkokauppaan..  

Avainsanat:

Lisää aiheesta

koulutus & tapahtuma talousvesi

Pohjoismainen juomavesikonferenssi NORDIWA 2026

19.1.2026
Pohjoismainen juomavesikonferenssi järjestetään 16.-18.9.2026 Tukholmassa. Abstraktien lähetys on nyt avoinna ja se päättyy 20.2.2026.
viestintä

Kaikki vuonna 2025 ilmestyneet julkaisut

15.1.2026
Vuonna 2025 ilmestyi kahdeksan julkaisua. Lisäksi tehtiin pdf-versiot julkaisuista Talousveden klooraus ja Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla. Kaikki viime vuonna ilmestyneet julkaisut ovat maksuttomia ja vapaasti ladattavissa verkkokaupasta.
viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 14.1.

14.1.2026
Tutustu uutiskirjeessä Vesilaitosyhdistyksen lausuntoon laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esittelemme myös valmistuneen Kehittämisrahaston hankkeen ja sen julkaisun "Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa". Kannustamme toimittamaan hakemukset kehittämisrahaston ennakkokäsittelyyn 15.2. mennessä. Lisäksi toivomme, että ehdotat Pro Vesihuolto -palkinnon saajaa. Uutiskirjeestä löydät yhteenvedon koulutusvuodesta 2025: katso suosituimmat koulutukset. Kerromme myös, että webinaarimme ovat jatkossa maksuttomia kaikille jäsenille. Edelleen muistutamme, että kesätyöntekijöiden haku käynnistyy jo alkuvuodesta – huomioithan tämän ajoissa.
talousvesi

Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa

13.1.2026
Hankkeen tavoitteena oli lisätä vesilaitosten tietoisuutta eri hapetusvaihtoehdoista sekä prosessiolosuhteista, joilla raudan ja mangaanin poistumista raakavedestä saadaan tehostettua. Hankkeessa laaditun kirjallisuuskatsauksen, työpajan ja kyselytutkimuksen sekä vedenlaatuanalyysien perusteella kerättiin tietoa pohjavesilaitoksilla käytössä olevista tekniikoista.
varautuminen viestintä

Varautumispäivä 7.2.2026

13.1.2026
Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) järjestämää Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2.2026. Päivän teemana on ”Varautuminen on myös taitoa”. Varautumispäivään voi osallistua somessa kuka tahansa.

Lausunto laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi

9.1.2026
Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että vesihuoltoala jätetään kokonaisuudessaan lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle. Vesihuolto on yhteiskunnan toiminnankannalta kriittinen palvelu, jonka erityispiirteet ja turvallisuusvaatimukset edellyttävät poikkeusta yleisestä sääntelystä. Lisäksi tällä ratkaisulla (jättämällä vesihuoltoala lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle) vähennettäisiin
vesihuoltoalan raskasta hallinnollista taakkaa ja varmistettaisiin, että vesihuoltolaitosten rajalliset resurssit kohdentuvat niiden ydintehtävän tehokkaaseen hoitoon.