Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vesilaitoksille uusi työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa

Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvasta työkalusta on julkaistu Suomen olosuhteisiin sovitettu opas VVY:n monistesarjassa. Työkalun avulla voidaan arvioida laskennallisesti taudinaiheuttajien poistotehoa ja sen riittävyyttä vedentuotantoketjussa.

4.3.2019

Talousveden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi taudinaiheuttajien poistumisen on oltava riittävän tehokasta vedentuotantoketjussa. Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla. Vedentuotantoketjussa pitäisi olla ainakin kaksi riittävän tehokasta ja toistensa toiminnasta riippumatonta vaihetta, jotka varmistavat taudinaiheuttajien riittävää poistumista. Tällöin talousveden mikrobiologisen saastumisen riskiä on hallittu, vaikka yhden käsittelyvaiheen toiminta häiriintyy.

Julkaistussa työkalussa vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:

  1. Raakaveden laadun perusteella tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho.
  2. Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä.
  3. Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia.
  4. Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa.
  5. Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon.

Vedenhankinnan ensisijainen tavoite on turvallisen, eli terveydelle haitattoman veden toimittaminen. Talousveden laadun turvaamiseksi vesilaitosten on tunnistettava, arvioitava ja hallittava talousveden laatuun vaikuttavia riskejä. Suomen vesilaitoksilla on käytössään sosiaali- ja terveysministeriön tarjoama verkkopohjainen WSP-työkalu talousveden laaturiskien hallitsemisen tueksi. WSP-työkalulla tehtävä riskinarviointi edellyttää käyttäjiltään mikrobiologisen saastumisen riskin arvioimiseksi ymmärrystä vedentuotantoketjun eri vaiheiden vaikutuksesta taudinaiheuttajien poistumiseen tai läpäisyyn. WSP-työkalun avulla ei kuitenkaan arvioida taudinaiheuttajien poistumisen riittävyyttä koko vedentuotantoketjussa. Nyt julkaistu työkalu tukee ja täydentää WSP-työkalua auttamalla vesilaitoksia ja suunnittelijoita arvioimaan vedentuotantoketjun toimenpiteiden riittävyyttä taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi ja lisäämällä ymmärrystä taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä.

Oppaan 1. painos on maksutta Vesilaitosyhdistyksen varsinaisten jäsenten saatavilla VVY:n Extranet sivuilla. Oppaaseen lisätään vielä esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista, minkä jälkeen oppaan seuraava painos tulee myyntiin VVY:n verkkokauppaan..  

Avainsanat:

Lisää aiheesta

jätevesi varautuminen

Sanitaatio yhteiskunnan häiriötilanteissa - ohje

29.4.2025
Kuntaliiton on julkaissut ohjeen tukemaan kuntien sekä kunnallisten vesihuolto- ja jätehuoltotoimijoiden varautumista.
verkosto ja pumppaamot

Digitaalinen kaivokortti -projekti etenee

28.4.2025
Projektitiimi haluaa esitellä tämänhetkisiä projektin tuloksia ja kuulla, jos sidosryhmillä on niihin vielä kommentoitavaa. Kommentointiaikaa on 9.5. asti. Hankkeella on Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusta.
talousvesi viestintä

Suomalaisten raakavesien PFAS-pitoisuudet turvallisella tasolla

28.4.2025
Vesilaitosyhdistys on toteuttanut kattavan kansallisen selvityksen raakavesien riskiperusteisen valvonnan muuttujista. Selvityksessä kartoitettiin erityisesti sellaisia aineita, joista kansallinen tietopohja on ollut puutteellinen ja jotka voivat aiheuttaa riskin talousveden laadulle. Tutkittuja aineita olivat PFAS-aineet, 17-beeta-estradioli, nonyylifenoli, bisfenoli A ja somaattiset kolifaagit.
vesihuolto laajasti viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 23.4.

23.4.2025
Uutiskirjeessä esittelemme Vesilaitosyhdistyksen uuden talousvesiasiantuntijan Reetta Stjernan. Lisäksi kannustamme tutustumaan vesihuoltopoolin koordinoimaan ”Klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot” selvitykseen ja ohjausryhmän suosituksiin. Muistutamme myös, että meillä on tarjolla uusille työntekijöille ja kesäharjoittelijoille maksuton verkkokurssi, joka perehdyttää vesihuoltoalaan. Lainsäädännössä ajankohtaista on kyberturvallisuuslaki, joka on hyväksytty eduskunnassa. NIS2-direktiivin mukaiset velvoitteet astuivat voimaan 8.4.2025. Laki tuo mukanaan uusia riskienhallinta- ja raportointivelvoitteita osalle vesihuoltolaitoksista.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Ohjeet Vesilaitosyhdistyksen jäsensivun ja verkkokaupan kertakirjautumiseen

23.4.2025
Jäsensivuillamme ja verkkokaupassa on molemmissa käytössä kertakirjautuminen. Löydät ne kotisivuiltamme hieman eri kohdista.
jäsenyys, yhdistystoiminta talousvesi

Vesilaitosyhdistys sai uuden talousvesiasiantuntijan

22.4.2025
Reetta Stjerna aloittaa Vesilaitosyhdistyksen uutena talousvesiasiantuntijana 15.6.2025.