Valtioneuvoston asetus vesihuollosta

Asetuksen mukaan kunnan tulee laatia vesihuoltosuunnitelma, jossa kuvataan mm. vesihuoltopalveluiden nykyiset ja tulevat käyttäjät sekä palveluntarjoajat, kunnassa tavoiteltu vesihuollon palvelutaso, kunnan yhteistyö vesiosuuskuntien kanssa, nykyiset ja tulevat toiminta-alueet ja omistajapolitiikka. Vesihuoltolaitoksen on ylläpidettävä omaisuudenhallintasuunnitelmaa, jossa esitetään omaisuuden ja kunnossapidon tiedot (investointi- ja rahoitustarpeet vähintään 20 vuodelle, maksutaso ja sen muutostarpeet sekä taloudellinen riskinarvio). Suunnitelma on päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein.

Laitoksen on tunnistettava varautumissuunnitelmassa kriittiset toiminnot, arvioitava riskit ja suunniteltava toimenpiteet häiriöiden varalle. Suunnitelmaan sisältyy myös viestintä- ja harjoittelusuunnitelmat sekä varautumisen ylläpito. Kriittisten materiaalien ja palveluiden hankinnasta on tehtävä kirjalliset sopimukset. Laitoksen on huolehdittava myös henkilöstövarauksista asevelvollisuuslain mukaisesti.

Laitoksen on julkaistava yhteenveto veden laatuvaatimusten täyttymisestä ja toimitettava asiakkaille laskun yhteydessä tiedot veden määrästä, hinnasta ja kulutuksesta sekä linkki tiedotussivulle. Toimintakertomuksessa on esitettävä mm. maksut, veden ja jäteveden määrät, asiakasmäärät ja verkostojen laskuttamattoman veden osuus. Laitoksen on toimitettava vuosittain tiedot maksuista, taloudesta ja toiminnasta vesihuollon tietojärjestelmään. Suurten laitosten on raportoitava myös kuluttajavalituksista.

Asetuksen myötä vesihuoltolaitosten hallinnollinen työ kasvaa. Suunnitelmien laatiminen ja säännöllinen päivittäminen edellyttävät lisäresursseja. Riskienhallinnan ja varautumisen merkitys korostuu: laitoksen on tunnistettava riskit ja varauduttava häiriöihin entistä järjestelmällisemmin. Tietojärjestelmävaatimukset tiukentuvat, sillä raportointi ja tiedonkeruu vaativat toimivia järjestelmiä. Asiakkaille on tarjottava aiempaa kattavampaa tietoa veden laadusta, hinnoista ja kulutuksesta. Uudet velvoitteet lisäävät kustannuksia, mutta samalla ne tukevat pitkäjänteistä toimintaa ja vahvistavat riskienhallintaa.

Lisätietoja: Valtioneuvoston asetus MMM/2025/142 - Valtioneuvosto