Vaaralliset jätteet turvallisesti talteen

Vaaraa ei pidä säilöä kotona

Vaarallinen jäte on jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kodin kaappien, varaston tai autotallin kätköistä voi löytyä energiansäästölamppuja, akkuja, tärpättiä, asetonia, bensiiniä, lääkkeitä, jäteöljyä, öljynsuodattimia, maalia, liimaa, lakkaa, puunsuoja-aineita, emäksisiä pesuaineita, torjunta-aineita, paristoja, happoja ja aerosoleja, joille ei käyttöä enää ole.

Vaaraa on turha säilöä kotona. Esimerkiksi kerran vuodessa kannattaa kerätä kodin turhat vaaralliset aineet ja viedä keräykseen. Vaarallinenjate.fi -sivustolta löytää itselleen lähimmän vastaanottopisteen. Vaaralliset jätteet on vietävä aina lukittuun vastaanottokaappiin tai vastaanottoon, jossa on henkilökuntaa. Viemäri tai kodin jätekatos eivät ole oikeita paikkoja vaarallisille jätteille. Vaarallisen jätteen vastaanoton eri puolilla Suomea järjestävät 31 kuntien jätelaitosta.

Tuhansia osoitteita vaaralliselle jätteelle

Varoitusmerkillä merkityt ovat aina vaarallista jätettä. Internetsivustolla vaarallinenjate.fi on tietoa vaarallisten jätteiden tunnistamiseen, lajitteluun sekä lähimmän vastaanottopaikan löytämiseen. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja Suomessa on yli 400. Lisäksi monella paikkakunnalla Suomessa on kiertäviä vaarallisen jätteen keräyksiä. Esimerkiksi kiertävät keräysautot ottavat reittinsä varrelta asukkailta vastaan kohtuullisia jätemääriä. Asukkaiden vaarallisten jätteiden kiertäviä keräyksiä pidetään yli 2000 pysäkillä ympäri Suomea. 

Lääkejätteet apteekkiin, paristot kauppaan

Lääkejätteiden sekä elohopeakuumemittareiden palautuspaikka ovat apteekit. Yli 800 apteekissa eri puolilla Suomea vastaanotetaankin vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä. Kuntien jätelaitokset vastaavat lääkejätteiden käsittelystä ja kustannuksista.

Paristot ja pienakut voivat pieninä tuntua harmittomilta, mutta niidenkin saaminen talteen säilyttäisi kiertotaloudessa tärkeitä materiaaleja ja korjaisi ympäristölle haitalliset aineet talteen. Suomessa on yli 13 000 paristojen ja pienakkujen vastaanottopaikkaa. Monen lähikaupan tuulikaapista löytyykin punamusta paristojen keräyslaatikko. Oikosulku- ja palovaaran välttämiseksi paristojen navat on hyvä teipata ja etenkin litiumakkujen navat suojata.

Myös lyijyakkujen arvokkaat raaka-aineet on hyvä saada kiertoon sekä niiden vaaralliset aineet turvallisesti talteen. Lyijyakuilla on 1300 vastaanottopaikkaa eri puolilla Suomea. 

Vaarallisen jätteen keräys maksutonta

Vaarallisen jätteen vastaanotto on kotitalouksille maksutonta. Vaarallisen jätteen vastaanotosta eri puolilla Suomea vastaavat 31 kuntien jätelaitosta. Maksutta vastaanotettavan jätteen määrää voidaan rajoittaa muiden muassa kyllästetyn puun ja jäteöljyn kohdalla. Käytäntö on hyvä varmistaa oman kunnan jätelaitokselta. Maksuton vastaanotto edellyttää lajitteluohjeiden noudattamista. Myös oppaat ja neuvonta ovat kotitalouksille maksuttomia.

Kuntien jätelaitokset kampanjoivat parhaillaan vaarallisten jätteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Aihetta pidetään esillä niin mediassa, koululaiskilpailuissa, asiakaslehdissä kuin erilaisissa tapahtumissakin. 

Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.

Säker återvinning av farligt avfall

 

Kampanjamateriaalit VVY:n varsinaisten jäsenten käytössä

Suomen Kiertovoima ja yhteistykumppaneiden vuosina 2018–2019 toteuttamassa vaarallisen jätteen kampanjassa tuotettiin materiaaleja jätelaitosten sekä hankkeen ohjausryhmän taustaorganisaatioiden käyttöön. Vesilaitosyhdistys on kampanjan yhteistyökumppani ja VVY:n varsinaiset jäsenet voivatkin hyödyntää kampanjan aineistoja viestinnässään. Muistutetaan yhdessä, että vaarallinen jäte ei kuulu viemäriin. Koko aineisto on käytettävissä 15.4. alkaen. Joitakin kamapanjan elementtejä on mahdollista käyttää 26.2. alkaen. Lisätietoja VVY:n jäsenlaitoksille tiedottaja Eeva Hörkkö, s-posti eeva.horkko(a)vvy.fi