Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Uuden juomavesidirektiivin toimeenpanon valmistelu on alkanut Suomessa

EU:n juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 toimeenpano Suomessa on käynnistynyt. Juomavesidirektiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu.

23.3.2021

Uudessa juomavesidirektiivissä talousveden laatuvaatimukset on päivitetty pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Merkittävänä periaatteellisena muutoksena direktiivissä on, että talousveden laatua turvataan hanaveden valvonnan lisäksi riskiperusteisesti koko vedentuotantoketjussa. Koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla viranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa aiempaa useampia keinoja hallita talousvesihuoltoon liittyviä terveysriskejä. 

Riskinarviointi ulottuu myös kiinteistöjen vesijärjestelmiin. Lisäksi direktiivin nojalla säädetään listat materiaaleista, joista talousveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita saa valmistaa. Tällaisille tuotteille tulee myös merkintä, jolla osoitetaan tuotteiden olevan talousvesikäyttöön soveltuvia.

Direktiivin yksi kantava ajatus on, että vesihuollon läpinäkyvyyttä lisätään. Muun muassa veden käyttäjille on jaettava aiempaa enemmän ja nykyistä ajantasaisempaa tietoa talousvedestä verkossa ja esimerkiksi vesilaskun yhteydessä.

Toimeenpano edellyttää lisäksi, että juomavesidirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) säännökset sovitetaan yhteen, kiertotaloutta edistetään ja energiankulutusta vähennetään. 

Lainsäädäntö uudistuu monella hallinnonalalla

Direktiivin toimeenpano edellyttää laajasti poikkihallinnollista lainsäädäntöä etenkin sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Työ etenee siten, että aluksi selvitetään täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet, valmistellaan lakimuutokset ja sen jälkeen tarvittavat asetukset. 

Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos lakimuutoksista olisi valmis lähetettäväksi lausunnolle viimeistään maaliskuussa 2022. Lainsäädännön on oltava voimassa ja ilmoitettuna Euroopan komissiolle viimeistään 12.1.2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut direktiivin valmistelusta ja vastaa sen kansallisesta toimeenpanosta. Ministeriö on asettanut juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan ohjausryhmän 15.2.2021–31.12.2022 väliseksi ajaksi. Ohjausryhmä asettaa alatyöryhmiä, jotka valmistelevat direktiivien edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Ohjausryhmä linjaa lakiluonnosten ja asetusluonnosten sisällön, perustelut ja näiden valmisteluun liittyvät aikataulutukset. Vesilaitosyhdistyksellä on edustus juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevassa ohjausryhmässä ja alatyöryhmissä.  

Linkki STM:n tiedotteeseen https://stm.fi/-/eu-n-uuden-juomavesidirektiivin-toimeenpanon-valmistelu-on-alkanut-suomessa

Linkki juomavesidirektiiviin https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1998:330:0032:0054:FI:PDF

Lisätietoja

Johtaja Jari Keinänen, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi
Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi

Lisää aiheesta

koulutus & tapahtuma talousvesi

Pohjoismainen juomavesikonferenssi NORDIWA 2026

19.1.2026
Pohjoismainen juomavesikonferenssi järjestetään 16.-18.9.2026 Tukholmassa. Abstraktien lähetys on nyt avoinna ja se päättyy 20.2.2026.
viestintä

Kaikki vuonna 2025 ilmestyneet julkaisut

15.1.2026
Vuonna 2025 ilmestyi kahdeksan julkaisua. Lisäksi tehtiin pdf-versiot julkaisuista Talousveden klooraus ja Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla. Kaikki viime vuonna ilmestyneet julkaisut ovat maksuttomia ja vapaasti ladattavissa verkkokaupasta.
viestintä

Uutiskirjeemme ilmestyi 14.1.

14.1.2026
Tutustu uutiskirjeessä Vesilaitosyhdistyksen lausuntoon laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esittelemme myös valmistuneen Kehittämisrahaston hankkeen ja sen julkaisun "Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa". Kannustamme toimittamaan hakemukset kehittämisrahaston ennakkokäsittelyyn 15.2. mennessä. Lisäksi toivomme, että ehdotat Pro Vesihuolto -palkinnon saajaa. Uutiskirjeestä löydät yhteenvedon koulutusvuodesta 2025: katso suosituimmat koulutukset. Kerromme myös, että webinaarimme ovat jatkossa maksuttomia kaikille jäsenille. Edelleen muistutamme, että kesätyöntekijöiden haku käynnistyy jo alkuvuodesta – huomioithan tämän ajoissa.
talousvesi

Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa

13.1.2026
Hankkeen tavoitteena oli lisätä vesilaitosten tietoisuutta eri hapetusvaihtoehdoista sekä prosessiolosuhteista, joilla raudan ja mangaanin poistumista raakavedestä saadaan tehostettua. Hankkeessa laaditun kirjallisuuskatsauksen, työpajan ja kyselytutkimuksen sekä vedenlaatuanalyysien perusteella kerättiin tietoa pohjavesilaitoksilla käytössä olevista tekniikoista.
varautuminen viestintä

Varautumispäivä 7.2.2026

13.1.2026
Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) järjestämää Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2.2026. Päivän teemana on ”Varautuminen on myös taitoa”. Varautumispäivään voi osallistua somessa kuka tahansa.

Lausunto laiksi hankintatietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi

9.1.2026
Vesilaitosyhdistys ehdottaa, että vesihuoltoala jätetään kokonaisuudessaan lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle. Vesihuolto on yhteiskunnan toiminnankannalta kriittinen palvelu, jonka erityispiirteet ja turvallisuusvaatimukset edellyttävät poikkeusta yleisestä sääntelystä. Lisäksi tällä ratkaisulla (jättämällä vesihuoltoala lakiesityksen soveltamisalan ulkopuolelle) vähennettäisiin
vesihuoltoalan raskasta hallinnollista taakkaa ja varmistettaisiin, että vesihuoltolaitosten rajalliset resurssit kohdentuvat niiden ydintehtävän tehokkaaseen hoitoon.