Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Uuden juomavesidirektiivin toimeenpanon valmistelu on alkanut Suomessa

EU:n juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 toimeenpano Suomessa on käynnistynyt. Juomavesidirektiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu.

23.3.2021

Uudessa juomavesidirektiivissä talousveden laatuvaatimukset on päivitetty pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Merkittävänä periaatteellisena muutoksena direktiivissä on, että talousveden laatua turvataan hanaveden valvonnan lisäksi riskiperusteisesti koko vedentuotantoketjussa. Koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla viranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa aiempaa useampia keinoja hallita talousvesihuoltoon liittyviä terveysriskejä. 

Riskinarviointi ulottuu myös kiinteistöjen vesijärjestelmiin. Lisäksi direktiivin nojalla säädetään listat materiaaleista, joista talousveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita saa valmistaa. Tällaisille tuotteille tulee myös merkintä, jolla osoitetaan tuotteiden olevan talousvesikäyttöön soveltuvia.

Direktiivin yksi kantava ajatus on, että vesihuollon läpinäkyvyyttä lisätään. Muun muassa veden käyttäjille on jaettava aiempaa enemmän ja nykyistä ajantasaisempaa tietoa talousvedestä verkossa ja esimerkiksi vesilaskun yhteydessä.

Toimeenpano edellyttää lisäksi, että juomavesidirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) säännökset sovitetaan yhteen, kiertotaloutta edistetään ja energiankulutusta vähennetään. 

Lainsäädäntö uudistuu monella hallinnonalalla

Direktiivin toimeenpano edellyttää laajasti poikkihallinnollista lainsäädäntöä etenkin sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Työ etenee siten, että aluksi selvitetään täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet, valmistellaan lakimuutokset ja sen jälkeen tarvittavat asetukset. 

Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos lakimuutoksista olisi valmis lähetettäväksi lausunnolle viimeistään maaliskuussa 2022. Lainsäädännön on oltava voimassa ja ilmoitettuna Euroopan komissiolle viimeistään 12.1.2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut direktiivin valmistelusta ja vastaa sen kansallisesta toimeenpanosta. Ministeriö on asettanut juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan ohjausryhmän 15.2.2021–31.12.2022 väliseksi ajaksi. Ohjausryhmä asettaa alatyöryhmiä, jotka valmistelevat direktiivien edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Ohjausryhmä linjaa lakiluonnosten ja asetusluonnosten sisällön, perustelut ja näiden valmisteluun liittyvät aikataulutukset. Vesilaitosyhdistyksellä on edustus juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevassa ohjausryhmässä ja alatyöryhmissä.  

Linkki STM:n tiedotteeseen https://stm.fi/-/eu-n-uuden-juomavesidirektiivin-toimeenpanon-valmistelu-on-alkanut-suomessa

Linkki juomavesidirektiiviin https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1998:330:0032:0054:FI:PDF

Lisätietoja

Johtaja Jari Keinänen, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi
Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, STM, etunimi.sukunimi@stm.fi

Lisää aiheesta

lainsäädäntö

Vesilaitosyhdistyksen lausunto maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintiedoista

10.3.2026
Vesilaitosyhdistys on antanut lausunnon valmisteilla olevasta verkkoinfrastruktuurin sijaintitietoja koskevasta lakiesityksestä. Vesilaitosyhdistys katsoo, että hallituksen esitystä olisi tullut valmistella tiiviimmässä vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. Yhdistyksen mukaan esitystä tulisi jatkovalmistelussa arvioida uudelleen erityisesti hajautetun, ns. Ruotsin mallin pohjalta, joka turvaa vesihuollon kriittisen infrastruktuurin riskiperusteisesti ja tukee kaivuvahinkojen ehkäisyä. Lausunnossa korostetaan, että vesihuolto on kriittistä infrastruktuuria ja sen tietojen on pysyttävä hajautetusti, ei keskitettynä. Vesilaitosyhdistys pitää esitettyä mallia kustannuksiltaan raskaana ja hyödyiltään rajallisena, ja esittää useita muutoksia, jotka vahvistavat turvallisuutta ja oikeudenmukaista kustannusten jakoa.
jäsenyys, yhdistystoiminta vesihuolto laajasti

Tule mukaan vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaverkostoon

10.3.2026
Vesilaitosyhdistyksen omaisuudenhallintaverkosto tarjoaa vesihuoltolaitoksille paikan jakaa kokemuksia, kysyä neuvoja ja kehittää omaisuudenhallinnan käytäntöjä yhdessä. Nyt on erinomainen hetki liittyä mukaan, sillä verkostolla on läsnätapaaminen 7.5. Hämeenlinnassa. Vuoden aikana syvennytään erityisesti lakisääteisen omaisuudenhallintasuunnitelman eri osa-alueisiin.
koulutus & tapahtuma

Turvallisemman tapahtuman periaatteet

10.3.2026
Vesilaitosyhdistyksessä noudatamme turvallisemman tapahtuman periaatteita. Lue alta lisää!
vesihuolto laajasti viestintä

Miten vesihuolto näkyy lapsille ja nuorille?

9.3.2026
Vesihuoltoalan yhteinen tavoite on lisätä alan näkyvyyttä, arvostusta ja vetovoimaa – erityisesti lasten ja nuorten parissa, sillä heidän kauttaan tieto kulkee luontevasti myös aikuisille. Tutustua vuonna 2024 julkaistuun Lapset ja nuoret vesihuollon viestinnän kohteina selvitykseen. Vaikka osa sen linkeistä on saattanut jo vanhentua, julkaisu antaa edelleen hyvän yleiskuvan ja ideoita aiheeseen.
jäsenyys, yhdistystoiminta

Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkit

9.3.2026
Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. Kultaisen, hopeisen ja pronssisen ansiomerkin myöntää hakemuksesta Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja.

Numeroitujen kultaisten ansiomerkkien saajista voi tehdä ehdotuksia Vesilaitosyhdistyksen hallitukselle.
jäsenyys, yhdistystoiminta viestintä

Vesilaitosyhdistyksen viestintäverkosto – yhdessä parempaa viestintää

9.3.2026
Viestintäverkosto kokoaa yhteen vesihuoltolaitosten viestinnän parissa työskentelevät – niin viestinnän ammattilaiset kuin ne, joille viestintä on osa muuta työtä. Verkoston tavoitteena on tarjota vertaistukea, jakaa toimivia käytäntöjä ja vahvistaa vesihuoltolaitosten viestinnän osaamista.