Talousveden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet osana riskienhallintaa

Talousvesi on kosketuksissa erilaisten materiaalien kanssa vedenottamolta käyttäjän hanaan asti. Näihin materiaaleihin lukeutuvat esimerkiksi putket, venttiilit, liittimet, säiliöt, pinnoitteet ja tiivisteet, joita käytetään vesilaitoksilla, jakeluverkostoissa ja kiinteistöjen vesijärjestelmissä.

Talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien ja tuotteiden hyväksyntä edellyttää sekä mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien että hygieniaominaisuuksien arviointia. Juomavesidirektiivin (2020/2184) uudistus toi muutoksia hygieniaominaisuuksien testaus- ja sertifiointikäytäntöihin koko EU:ssa. Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena oli varmistaa, että myös materiaalivalinnat tukevat talousveden turvallisuutta pitkällä aikavälillä osana koko vedentuotantoketjun riskienhallintaa.

Juomavesidirektiivin mukaisia uusia hygieniavaatimuksia aletaan soveltaa 31.12.2026 alkaen uusiin käyttöönotettaviin materiaaleihin ja tuotteisiin. Keskeinen uusi elementti on Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) julkaisemat positiivilistat, joihin on koottu ne aineet ja koostumukset, joita saa käyttää talousveden kanssa kosketuksissa olevissa tuotteissa. Positiivilistat kattavat neljä eri materiaaliryhmää: orgaaniset materiaalit, metalliset materiaalit, sementtipohjaiset materiaalit sekä emali-, keraamiset ja muut epäorgaaniset materiaalit.

Hygieniavaatimusten soveltamisessa on siirtymäkausi 31.12.2026–31.12.2032. Tämän jälkeen vain positiivilistoilla olevia aineita voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistuksessa. Suomessa vaatimusten siirtymää ja menettelyjä täsmentää sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1236/2025, jonka tavoitteena on selkeyttää siirtymäkauden menettelyjä. Siirtymäkaudella vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa esimerkiksi kansallisella vaatimustenmukaisuustodistuksella.

Vuosi 2026 on tässä kokonaisuudessa tärkeä ja hyvä aika valmistautua tulevaan. Vesihuoltolaitoksen näkökulmasta tämä ei tarkoita sitä, että laitoksen pitäisi itse perehtyä yksityiskohtaisesti kemiallisiin aineisiin tai listojen sisältöön, vaan sitä, että hankinnoissa ja sopimuksissa varmistetaan toimittajien olevan tietoisia uusista EU‑vaatimuksista. Käytännössä vesihuoltolaitoksen on hyvä kysyä toimittajilta, miten ne ovat varautuneet uusiin vaatimuksiin ja voivatko ne osoittaa, että tuotteet täyttävät jatkossa juomavesidirektiivin mukaiset vaatimukset.

Vuoden 2026 aikana vesihuoltolaitosten on hyvä tunnistaa:

• Mitä materiaaleja ja tuotteita verkostoissa ja laitoksilla käytetään.
• Mitkä hankinnat ja saneeraukset ajoittuvat vuoden 2026 jälkeiseen aikaan ja löytyykö materiaaleille asianmukainen vaatimustenmukaisuusdokumentaatio.

Olemassa olevia, jo asennettuja tuotteita ei tarvitse vaihtaa. Oleellista on huomata, että kyse ei ole yksittäisestä teknisestä yksityiskohdasta, vaan osasta kokonaisvaltaista talousveden riskienhallintaa, jossa veden turvallisuus varmistetaan koko ketjussa, myös materiaali- ja tuotevalinnoissa.

Talousvesituotteiden markkinavalvonnasta ja hygieenisten vaatimusten sääntelystä on esityksiä ja keskustelua myös Vesilaitosyhdistyksen koulutuksissa ja tapahtumissa. Teemaa käsitellään Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen -päivillä Vaasassa 11.–12.3.2026 ja Vesihuolto 2026 -päivillä Lahdessa 20.–21.5.2026. Ajantasaiset ohjelmat ja ilmoittautuminen löytyvät Vesilaitosyhdistyksen tapahtumakalenterista. Koulutusten osalta voi tarvittaessa olla yhteydessä myös osoitteeseen koulutus@vvy.fi.

Reetta Stjerna
talousvesiasiantuntija

(Kuva: Vesilaitosyhdistys.)