Seudullisuus turvaa vesihuoltopalvelut

Ajatus Heinolan kaupungin vesihuoltopalvelujen operoinnista virisi huoltovarmuuden turvaamisesta, vesihuollon tiukentuvista vaatimuksista ja henkilöstön eläköitymisestä.

- Meidän pitää löytää ulkotyöhön henkilöt, joilla on vesihuollon pohjaosaaminen ja jotka me koulutamme, esimerkiksi oppisopimuksella. Ala vaatii monitaitoisuutta, ja oli keli kuin keli, puhdasta tai likaista, monttuun on mentävä tarpeen niin vaatiessa.

Palkatkaan eivät ole välttämättä linjassa työn raskauden ja vaativuuden kanssa, kuvailee kaupunkiympäristöjohtaja Keijo Houhala ammattilaisten löytämisen haasteita.

Heinolan vesilaitoksella oli ennen operointiin siirtymistä noin kymmenkunta työntekijää. Isommalla organisaatiolla on paremmat resurssit, ja henkilöstön vaihtuessa ja eläköityessä jatkuvuuden varmistaminen on helpompaa. Myös erilaiset poikkeustilanteet, kuten sairauslomatuuraukset, voidaan ennakoida ja järjestää aiempaa paremmin.

- Jos aiomme säilyttää vesihuoltopalvelut toimivina ja pitää infran kunnon hyvässä kunnossa, on seudullisuus pienten kuntien oikea vaihtoehto.

Keijo Houhala (Kuva: oma arkisto).

Ongelmakohtia voidaan ennakoida

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala toteaa, että operoinnissa ei ole kysymys vain arkisesta, päivittäisestä toiminnasta, vaan yhteistyö on paljon tiiviimpää ja syvempää.

- Sopimus on tyypillisesti pitkäaikainen, ja sitä voidaan jatkaa. Vesilaitosta ei myydä eli omaisuus säilyy edelleen Heinolan kaupungin omistuksessa ja päätöksenteko kaupungilla. Henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä operaattorille.

Kun verkosto-omaisuuden hallinta paranee, tunnetaan paremmin oman vesihuoltoverkoston kunto ja todennäköiset vuotopaikat. Näin korjauksia voidaan tehdä ennen kuin vuoto tai putkirikko tapahtuu. Kunnan teknisellä toimella on yksi huoli vähemmän eli mukana on myös inhimillisiä näkökulmia.

Vesihuoltoinfran rakentaminen ja ylläpitäminen ei ole halpaa lystiä, ja korjausten tekeminen niin sanotusti on palokuntatyönä todella kallista. Seudullinen yhteistyö pienentää näitä riskejä.

- Operointimalli on eräänlainen palveluliiketoiminnan malli. Kunta voi keskittyä muihin asioihin, eikä yrittää itse häärätä vaativaa erityisosaamista vaativilla alueilla. Seudullinen toimija tukee huoltovarmuutta ja suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta, painottaa Keijo Houhala.

Yhteistyö on käynnistynyt mukavasti. Lahti Aqualla on vahva osaaminen verkostoinfran kunnon arvioinnissa ja kuvantamisessa.

- Aiemmin vesihuoltoverkoston laadun ja kunnon arviointi oli muutaman ihmisen hiljaista tietoa ja osaamista. Investoinnit ovat nyt täsmällisempiä ja osuvampia, koska ne perustuvat todennettuun tietoon, eikä ikälaskentaan.

Yhtä lailla it-järjestelmissä voi olla haavoittuvuuksia, ja kun niitä yhtenäistetään, saadaan ison toimijan osaaminen ja ammattitaito, jolloin järjestelmät ovat paremmin suojattuja kuin pienemmän toimijan järjestelmät.

- Vesihuoltopalveluiden saatavuus paranee ja riskejä osataan ennakoida tarkemmin. Tässä on monia asioita, jotka vaikuttavat niin yrityksiin kuin kuntalaisiin. Vesimaksujen maksamisen seuranta ja perintä ovat varmasti myös tehostuneet.

Vesihuoltopalvelujen keskittyminen on tulevaisuutta

Lahti Aquan kanssa perustettiin saman tien tekniset ryhmät ja talouspalveluiden ryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Lahti Aqualla on aiempaakin kokemusta operoinneista.

- Sellaisia hankaluuksia ei ole tullut, että niistä olisi joutunut kisaamaan.

Riku Vahala toteaa, että vesihuoltopalvelujen keskittäminen on osa laajempaa kehityssuuntaa. Kansallinen vesihuoltouudistus ohjaa kuntien vesihuoltoa isompiin kokonaisuuksiin, jotka eivät ole niin herkkiä erilaisille häiriöille.

Pienessä kunnassa ei useinkaan ole osaamista eikä resursseja järjestää vesihuoltopalveluja ammattimaisesti. Esimerkiksi päivystykset hoituvat huomattavasti helpommin kuin pienessä organisaatiossa, joissa on vähän ihmisiä. Toiminnan laatu ja riskien hallinta paranevat huomattavasti.

- Isosta laitoksesta saa paljon tukea, vaikka siihen, missä ja miten kannattaa saneerata. Toiminta muuttuu huomattavasti ammattimaisemmaksi. Parhaimmillaan myös kustannustehokkuus paranee. Joissain toiminnoissa voidaan saada jopa säästöjä, esimerkkinä vaikka päivystys. Kun se kuitenkin pitää järjestää, niin päivystäjä voi samalla päivystää isompaa aluetta. Operointimalli on hyvä malli, mutta ehkä tulevaisuudessa mahdollisuus myös tiiviimpään yhteistyöhön.

Riku Vahala (Kuva: oma arkisto).

Teksti: Marjo Hentunen