Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Mediatiedote: Suomalainen juomavesi on korkealaatuista, mutta maanalaiset vesihuoltoverkostot rapistuvat kovaa vauhtia

”Vesihuollon resurssit ovat rajalliset, ja ne on kohdistettava ensisijaisesti verkostojen kunnostamiseen ja toimintavarmuuden turvaamiseen. Tunnusluvut osoittavat, että nyt vesihuoltolaitosten on aika panostaa vesijohtojen ja viemäreiden saneerauksiin”, sanoo Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala.

4.2.2026

Suomalainen vesihuolto tuottaa edelleen puhdasta juomavettä

Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukuraportin mukaan talousveden laatu on Suomessa erittäin korkea. Keskimäärin yli 99 % niin pienten kuin suurten vesilaitosten näytteistä täyttää laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Vesihuolto toimii monin paikoin äärirajoilla

Suomen vesijohtoverkostoissa sattuu aiempaa enemmän putkirikkoja. Vuonna 2024 ennakoimattomia putkirikkoja oli keskimäärin kolme jokaista sataa putkikilometriä kohden. Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahalan mukaan kehitys kertoo siitä, että verkostojen kuntoon kohdistuvat paineet kasvavat useilla alueilla samaan aikaan. ”Vesihuoltojärjestelmä toimii monin paikoin äärirajoilla, ja pysyy pystyssä vain jatkuvan paikkaamisen avulla”, toteaa Vahala.

Lähes viidesosa puhdistetusta vedestä ei koskaan päädy käyttäjille. Tunnuslukuraportin mukaan laskuttamattoman veden osuus on suurilla vesilaitoksilla keskimäärin 18 prosenttia ja pienillä 17 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa suuria määriä vettä, joka pumpataan ja puhdistetaan, mutta katoaa vuotoina verkostoon ennen kuin se ehtii kuluttajille.

”Suuri osa Suomen vesijohto- ja viemäriverkostoista rakennettiin 1960–1980-luvuilla. Nyt nämä verkostot lähestyvät teknisen käyttöikänsä loppua. Tämä selittää, miksi saneeraustarve kasvaa nopeasti”, kertoo apulaisjohtaja Mika Rontu Vesilaitosyhdistyksestä. Vesihuollon saneeraukset ja toimintavarmuuden parantaminen rahoitetaan asiakkailta perittävillä vesimaksuilla.

Tunnuslukuraportti tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan

Vesilaitosyhdistyksen tuore tunnuslukuraportti kokoaa yhteen 267 vesihuoltolaitoksen keskeiset tunnusluvut vuodelta 2024.Tunnuslukuraporttiin sisältyvä Vesihuollon tila -raportti havainnollistaa vesihuollon tilaa painotetun pisteytyksen avulla. Raportti tarjoaa kattavan katsauksen suomalaisen vesihuollon tilaan, kehitykseen ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Raportin tulokset perustuvat vesihuoltolaitosten itse ilmoittamiin tietoihin.

Voit tutustua maksuttomaan tunnuslukuraporttiin tästä linkistä.

Lisätietoja:

· tunnuslukutyöryhmän puheenjohtaja, Raision Veden toimitusjohtaja Anders Öström, anders.ostrom(a)raisionvesi.fi, puh. 040 527 5538

· apulaisjohtaja Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, mika.rontu(a)vvy.fi, puh. 050 309 8470

· toimitusjohtaja Riku Vahala, Vesilaitosyhdistys, riku.vahala(a)vvy.fi, puh. 050 588 4237

www.vesilaitosyhdistys.fi

Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Toimiva vesihuolto turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset. Tavoitteenamme on varmistaa vesihuoltolaitoksille riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin.

Avainsanat: