Lapin vesilaitokset kehittivät toimintavarmuutta ja kyberturvaa – laitosten välinen yhteistyö ja operointipalvelut kiinnostavat

Lue alkuperäinen tiedote ePressi palvelusta tästä linkistä.

Hanke käynnistyi lähtöaineiston kokoamisella sekä haastatteluilla, joihin osallistui 31 Lapin alueen vesihuoltotoimijaa. Tuloksista nousi esiin erityisesti henkilöstöresurssien riittävyys, osaamisen ylläpito ja varallaolon haasteet. Pienillä ja keskisuurilla laitoksilla huolta herätti myös se, ettei verkostotietoja ole digitoitu vaan ne ovat ”muistin varassa”. Erityisesti pienillä laitoksilla haasteena nähtiin myös henkilöstön ikääntyminen. Sen sijaan saneerauksen nykytilan arvioitiin Lapissa olevan melko hyvällä tasolla. Tulevaisuuden saneeraustarpeet kohdistuvat erityisesti verkostoihin ja vedentuotantoon

“Hankkeen kautta saatiin hyvää tietoa vesihuoltolaitosten haasteista, mutta myös yhteistyön tarpeellisuudesta. Voimme käyttää hankkeessa saatuja tuloksia edistämistyössämme vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi”, toteaa hanketta rahoittaneen Etelä-Savon ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Eija Kalliainen.

Neve valmis tarjoamaan palveluita myös muille

Hankkeessa selvitettiin myös vesilaitosten yhteistyömahdollisuuksia. Vaikka nykyisin yhteistyö on vähäisempää, kiinnostusta yhteisiin ICT-, kyberturva- ja tiedonhallintapalveluihin löytyy erityisesti pienemmiltä laitoksilta. Myös operointipalveluiden lisäämiselle on selkeä tarve: pienet laitokset kaipaavat tukea arjen operatiivisiin tehtäviin, kun taas suuremmat laitokset painottavat turvallisuusjohtamista ja varautumista. Lapissa suuremmilla laitoksilla voisi olla mahdollista tarjota operointipalveluita pienemmille laitoksille.

“Neven osaaminen ei rajoitu vain omaan käyttöön. Tarjoamme palveluita mielellämme myös muille vesihuoltolaitoksille tai -osuuskunnille. Mikäli kiinnostusta on, meihin voi olla yhteydessä”, Neven vesiliiketoiminnan johtaja Satu Pekkala kannustaa.

Pienemmät laitokset ja osuuskunnat olivat kiinnostuneita hankkimaan etävalvontapalveluita esimerkiksi Neveltä. Niiden avulla voitaisiin esimerkiksi nopeuttaa kriittisten hälytysten käsittelyä, minimoida tuotantokatkoja sekä keventää työkuormaa. Haasteina nähtiin pitkät välimatkat sekä mahdolliset etävalvontajärjestelmän aloituskustannukset.

Matti Tikkanen Kaukosen vesihuolto-osuuskunnasta kertoo, että vesihuollon arki hoidetaan pienellä paikkakunnalla pääosin vapaaehtoisten voimin. Kehityshanke tarjosi arvokkaanmahdollisuuden tarkastella etävalvonnan ja vikapäivystyksen merkitystä osana vesihuollon kokonaisuutta.

“Pienillä paikkakunnilla vesihuollon osaaminen saattaa keskittyä yhden henkilön varaan, eikä varajärjestelyjä ole aina saatavilla. Tässä tilanteessa etävalvonta- ja vikapäivystyspalvelut voisivat tuoda kaivattua tukea ja turvaa toimintaan”, Tikkanen toteaa.

Lisätietoja:

Satu Pekkala, Neven vesiliiketoiminnan johtaja, +358403524976, satu.pekkala@neve.fi

Hankkeen tiedot

Työ toteutettiin osin ostopalveluina AFRY Finland Oy:ltä, joka toteutti hankkeeseen liittyvät haastattelut sekä työpajat ja koosti tuloksista raportin.

Neven lisäksi mukana olivat Kemijärven Lämpö ja Vesi Oy, Keminmaan Energia ja Vesi Oy, Muonion kunnan vesilaitos, Ranuan Infra Oy, Sallan aluelämpö Oy, Savukosken kunta, Simon Vesihuolto Oy, Tornion Vesi Oy, Tervolan Energia ja Vesi Oy, Kaukosen vesihuolto-osuuskunta sekä Kelloselän alueen vesiosuuskunta.

Hankkeen toteutusaika oli 1.3.2024-31.8.2025. Hankkeen kustannusarvio on 135 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö (rahoittaja) ja Etelä-Savon ELY-keskus (rahoituksen myöntäjä) rahoittavat hanketta 75 prosentin osuudella, loput 25 prosenttia ovat Neven rahoittamaa osuutta.

Hankkeen rahoitus on osa Maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämiä määrärahoja vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseksi. Määrärahoja myönnettiin yhteensä 2,23 miljoonaa euroa 51 eri hankkeelle ympäri Suomea. Määräraha on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin toiminta muuttuneessa turvallisuusympäristössä.