Lausunto ohjelmasta Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030
31.12.2025
Vesilaitosyhdistys toimitti lausuntopalveluun 31.12.2025 Kasvua ja vientiä vedestä 2026-2030 -ohjelmasta, Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/36656/2025, alla olevan lausunnon.
Vesilaitosyhdistys on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Vesilaitosyhdistys kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto.
Vesilaitosyhdistys pitää maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa "Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030" -ohjelmaa tervetulleena jatkumona suomalaisen vesiosaamisen ja ratkaisujen viennin vahvistamiseksi. Ohjelma rakentuu aiemman Vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelman pohjalle ja kytkeytyy Suomen kansainväliseen vesistrategiaan sekä EU:n vesiresilienssistrategiaan.
Ohjelman päätavoitteena on kasvattaa Suomen vesiratkaisujen liiketoimintaa, arvonlisää ja vientiä vuosina 2026–2030. Tavoitteena on myös innovaatioiden ja osaamisen tehokkaampi kaupallistaminen, kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen sekä vesiratkaisujen integrointi teollisuuden arvoketjuihin. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen ja vesialan kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Vesilaitosten rooli osaamisen ja ratkaisujen kehittäjinä
Vesilaitokset ovat keskeisiä vesialan osaamisen kehittäjiä ja ratkaisujen pilotointiympäristöjä. Ohjelman tavoite tiivistää yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja vesilaitosten välillä on kannatettava. Vesilaitosten osallistuminen pilottihankkeisiin ja yhteishankkeisiin tukee innovaatioiden jalkauttamista käytäntöön ja mahdollistaa referenssien syntymisen vientimarkkinoille. Ratkaisuiden kehittäminen edellyttää kultakin osallistujalta panostuksia, joten on tärkeää varmistaa, että kaikki myös hyötyvät yhteistyöstä.
Kansainvälistyminen ja verkostot
Vesilaitokset voivat toimia referenssikohteina yrityksille ja yhteistyökumppaneina kansainvälisissä hankkeissa. Ohjelman tavoite vahvistaa verkostoja ja konsortioita tukee vesilaitosten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen kehitykseen ja hyödyntää uusia teknologioita. Vesilaitosten osallistumista kansainväliseen toimintaan voidaan tukea minimoimalla vesilaitoksille kohdistuvaa hallinnollista työtaakkaa.
Huoltovarmuus ja osaaminen
Ohjelmassa korostetaan vesihuollon huoltovarmuutta ja vesiturvallisuutta. Kansallinen laaja-alainen vesiosaaminen, korkeatasoiset tekniset ratkaisut ja innovaatiot tukevat vesihuollon toimintavarmuutta. Vesilaitosten osaamisen ja toimintaresurssien turvaaminen ovat keskeisiä niin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kuin kansainvälistymispyrkimysten kannalta.
Rahoitus ja resurssit
Ohjelmassa tunnistetaan vesialan yritysten ja toimijoiden rajalliset resurssit sekä rahoituksen saatavuuden haasteet. Vesilaitosten näkökulmasta on tärkeää, että kansalliset ja kansainväliset rahoitusinstrumentit ovat myös vesilaitosten hyödynnettävissä, jotta investointeja ja kehityshankkeita voidaan toteuttaa.
Vesilaitosten rooli koulutuksessa
Ohjelmassa koulutus ja osaaminen nähdään sekä vientituotteena että vesialan kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden perustana. Vesilaitokset ovat koulutuksen näkökulmasta sekä tuottajan että hyötyjän roolissa. Vesilaitoksilla on vahvaa vesiosaamista, lisäksi ne tarjoavat käytännön oppimisympäristöjä alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Samalla vesilaitokset hyötyvät alan osaamisen kehittymisestä, sillä osaavan työvoiman saatavuus ja jatkuva osaamisen päivittäminen ovat edellytyksiä vesihuollon toimintavarmuudelle ja kehitykselle. Korkeatasoinen vesiosaaminen perustuu laadukkaalle ja laaja-alaiselle vesiasioiden koulutukselle, jonka rakenteet on tärkeä pitää kunnossa myös tulevaisuudessa. Ohjelman painotus koulutusviennin ja vesiosaamisen vahvistamiseen tukee myös vesilaitosten tarpeita.
Yhteenveto
Vesilaitosyhdistys pitää ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä vesilaitosten näkökulmasta perusteltuina ja kannatettavina. Vesilaitosten rooli osaamisen kehittäjinä, pilotointiympäristöinä ja yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaajina on keskeinen. Ohjelman toteutuksessa on tärkeää varmistaa, että vesilaitokset voivat osallistua täysipainoisesti kehityshankkeisi